Kainuu |

Kainuusta vaihtoehtomalli kuntauudistukselle

Kainuun hylkäämän hallintokokeilun periaatteista on tulossa maakuntaliittojen vaihtoehtoehtoesityksen runko kuntauudistukselle. Lähiviikkoina julkistettavassa esityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen koulutus hoidettaisiin maakunnallisesti eikä kustannuksia kasattaisi peruskunnille. Se, että Kainuu hylkäsi kokeilunsa, saattaa kääntyä esitystä vastaan.

Kuvassa on hoitaja ja ohjeet odottamisesta.
Kuva: YLE / Kalle Heikkinen

Hallituksen kuntauudistusesityksen rajuus on laittanut maakuntien väen miettimään, mitä tehtäviä kunnille voi sälyttää ja mitkä tehtävät voitaisiin hoitaa yhteisesti. Maakuntahallitusten puheenjohtajisto onkin vahvasti kallistumassa Kainuussa vuodesta 2005 toteutetun Kainuun hallintokokeilun periaatteiden puoleen, sanoo Kainuun maakuntajohtaja Alpo Jokelainen.

- Varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat raskaat suunnitelluille uusille, kooltaan isommille kunnillekin. Palveluiden hoitamista maakunnalliselta pohjalta tulee harkita. Samaan pakettiin tulee miettiä toisen asteen koulutusta ammattikorkeakouluja myöten.

Jokelainen ottaa esimerkin omasta maakunnastaan. Kainuuta on esitetty jaettavaksi joko kolmeksi tai yhdeksi kunnaksi.

- Jos esitykseen ainoana nykyisellään säilyvälle Kuhmolle laitettaisiin kyseiset vastuut hoidettavaksi, epäilen sen hartioiden kantokykyä.

Kokemusta maakunnallisesti hoidetusta palvelutuotannosta on kerätty Kainuussa hallintokokeiluna. Kuntien sopimuksella sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen lukio- ja ammatillinen koulutus on tuotettu maakunta-kuntayhtymän kautta. Kainuussa kokeilussa ylintä päätösvaltaa on käyttänyt kunnista koottu maakuntavaltuusto. Käytännössä vain maakuntavaltuusto jää puuttumaan maakuntien vaihtoehtoesityksestä.

Onko Kainuu myös ison mallin kaataja?

Kainuussa hallintokokeilu toteutettiin kahdeksan kunnan yksimielisellä sopimuksella. Viime vuonna kuntien piti päättää, jatketaanko kokeilua vuosina 2013-2016. Seitsemän kunnista oli valmis jatkamaan, yksi kunta kuitenkin piti kokeilua kannaltaan liian kalliina ja palveluita takaamattomina. Kainuun väestöstä Puolangan kunta edustaa neljän prosentin osuutta, mutta koska vaateena oli yksimielinen jatkohalu, hallintokokeilu päättyy tämän vuoden lopussa.

- Nyt palveluita suunnitellaan kahteen kuntayhtymään ja koulutus palaa kuntien itse hoidettavaksi. Periaatteessa siis rakennetaan hallintokokeilun mukaista järjestelmää, josta jää puuttumaan maakuntavaltuusto ja koulutus. Mukana ovat hallintokokeilun jatkokautta halunneet kunnat ja Puolangalle on varattu mahdollisuus tulla mukaan, mikäli malli kelpaa.

Kainuun hallintokokeilua tarjottiin muutama vuosi sitten sovellettavaksi muihinkin maakuntiin. Silloin asia törmäsi poliittiseen vastustukseen. Jokelainen pelkää, että nyt Kainuuta itseään saatetaan käyttää mallin kampittamiseen.

- Hallintokokeilun jatkaminen kariutui siihen neljään prosenttiin. Aivan varmasti tästä Kainuun neljästä prosentista tulee vastapuolelle oivallinen lyömäase maakuntien esitykselle. Todetaan, että eihän tuo malli kelpaa edes kainuulaisille. Harmittaa, että lakitekstiin jäi aikoinaan se ehdoton yksimielisyyspykälä.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Kainuu

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä