Miten malmeja etsitään, mitä kaivoksen rakentamisvaiheessa tapahtuu, miten kaivoksen lupa-asiat hoidetaan ja mitä päästöjä kaivostoiminnasta aiheutuu? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus 200-sivuisesta Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytänteet -oppaasta.

Opas on ensimmäinen laatuaan Euroopassa, ja sillä uskotaan olevan kysyntää Suomen ulkopuolellakin. Käännökset aiotaan tehdä ainakin englanniksi ja venäjäksi. Oppaan laatimisessa ovat olleet mukana Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), Geologian tutkimuskeskus, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Kaivannaisteollisuus ry ja Suomen ympäristökeskus.

- Kun kaivannaistoiminta ja metallikaivostoiminta pitkän hiljaisen jakson jälkeen alkoi Suomessa kasvaa, tuli tarvetta tehdä tällainen opas. Kainuun ELY-keskukseen päätettiin keskittää tiettyjä ympäristöturvallisuuden- ja patoturvallisuuden asiantuntija- ja kehittämistehtäviä valtakunnallistesti, joten meillä on ollut asiantuntijoita, jotka ovat olleet oppaan tekemisessä mukana, kertoo Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen.

- Se on tietoa antava opas. Se on tietopankki ja ohjausta siihen, mistä löytää lisää tietoa, täsmentää Pääkkönen.

Kaivosyhtiöt jakavat tietoa keskenään

Uusi kaivosalan opas on otettu niin kaivosteollisuudessa kuin viranomaistahollakin tervetulleena vastaan. Esimerkiksi kaivoslupia käsittelevässä Pohjois-Suomen AVI:ssa on huomattu, että kaikilla uusilla kaivosalan toimijoilla ei ole tietoa suomalaisista menettelytavoista.

- Opas on hyvä käsikirja kaivosyhtiöille lupa-asioissa. Haluamme kehottaa kaivosyhtiöitä myös avoimeen tiedottamiseen niin tiedotusvälineiden kuin alueen asukkaidenkin osalta, kertoo Pohjois-Suomen AVI:n ympäristöneuvos Sami Koivula.

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Olavi Paatsolan mukaan kaivoksilla kiinnitetään huomiota myös ympäristöasioihin, vaikka julkinen kuva on toisenlainen.

- Tärkeintä on se, että vedetään yhteen tämän päivän paras tieto kaivosten ympäristökäytännöistä ja -teknologiasta, jolla mahdollisimman hyvä lopputulos saavutetaan. Tämä on ollut perinteistä, että kaivosyhtiöt jakavat tietoa keskenään, koska ne eivät ole kilpailuasioita vaan yhteistyöasioita, sanoo Paatsola.

Opas on tarkoitettu myös kansan käteen

Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytänteet -opas ei ole ehtinyt vielä painetuksi tekstiksi, mutta se on luettavissa Suomen ympäristökeskuksen Internet-sivuilla. Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja uskoo, että kaivosyhtiöiden ja viranomaisten lisäksi oppaalla on kiinnostusta muuallakin.

- Kyllä se lähtökohtaisesti on suunnattu toiminnanharjoittajille ja viranomaisille, ja myös asiantuntijatietoa tuottaville konsulteille kaivannaistuotannon hankkeisiin liittyen. Sillä on erittäin suuri käyttöarvo koulutuksessa ja yleisenä informaationa tavalliselle kansalaisellekin, sanoo Pääkkönen.

Vaikka vastajulkistettua opasta kiitellään eri tahoilla, on edelleen tarvetta myös kansantajuiselle tiedolle.

- Meillä alalla puuhataan hanketta, jossa saataisiin ammattijulkaisuista yksinkertaista informaatiota alasta eri viestinten kautta, jotta oikea kuva alasta syntyisi, kertoo Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Olavi Paatsola.