Kotimaa |

Kaksikielisyyden oppiminen alkaa jo syntymästä

Kaksikielisyyden oppiminen alkaa jo synnytyslaitoksella. Tämä on todettu Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tehdyssä, kaksikielisten perheiden pitkäaikaistutkimuksessa. Uuden tiedon valossa lapsi on hyvä altistaa tasaisesti molemmille kielille syntymästä saakka, sillä kielen oppiminen ja muistaminen alkaa jo vauvana.

7-vuotias Mikhail Kryokov pelaa korttia äitinsä Kristiina Koskisen ja isäpuolensa, Olli-Pekka Koskisen kanssa.
Porilainen, 7-vuotias Mikhail Kryokov pelaa korttia äitinsä Kristiina Koskisen ja isäpuolensa, Olli-Pekka Koskisen kanssa.

Varhaiskasvatuksen professori Maarit Silvénin johtama tutkimusryhmä on tutkinut yli 10 vuoden ajan kaksikielisiä perheitä. Tulokset antavat varsin yksinkertaisen vastauksen yleiseen huoleen: Miten lapsesta kasvatetaan kaksikielinen oikein?

- Ihan sieltä vauvaikäisestä saakka molempien vanhempien kannattaa puhua omaa äidinkieltään. Esimerkiksi maahanmuuttajan ei kannata puhua lapselleen huonoa suomea, neuvoo professori Maarit Silvén.

Sanavarastot kasvavat kaksikielisillä yksikielisiä hitaammin

Viime aikojen tutkimus on tuonut uutta tietoa aivojen ja hermorakenteen kehityksestä jo ennen syntymää. Vastasyntyneet eivät ole viritettyjä pelkästään erottelemaan ääntä. He ovat heti valmiita oppimaan.

- Kielellinen kehitys alkaa ihan vauvasta saakka. Vauva oppii kielten äännerakenteen, sävyt ja rytmit ja muistaa ne myös. Eikä kahden kielen kuuleminen vauvasta saakka hidasta ensisanojen tuottamista. Joskaan ei kyllä nopeutakaan. Kummankin kielen sanavarastot kasvavat keskimäärin hieman yksikielisiä hitaammin, mutta yhdistetty sanasto onkin sitten laajempi, professori Maarit Silvén toteaa.

Kaksi kieltä voi viivästyttää oman itsen löytämistä

Kahden kielen tasapainoinen oppiminen on todettu tutkimuksissa haasteelliseksi tavoitteeksi. Parhaimmillaan lapsi omaksuu molempien vanhempiensa kielen ja kulttuurin. Oman identiteetin muovautuminen voi viedä tavallista pidempään.

- Kaksikielinen lapsi voi olla haavoittuvampi, koska hän joutuu useammin tilanteisiin, joissa häntä ei ymmärretä. Hän voi kokea ettei hän kuulu porukkaan. Kahden kielen ja kulttuurin kanssa voi myös tulla haasteita, varsinkin jo kulttuurit eroavat suuresti arvoiltaan ja tavoiltaan toisistaan, Silvén selventää.

Pikakurssitus kaksikielisyyteen

Porilaisessa Koskisen perheessä kaksikielisyys on opetettu 7-vuotiaalle Mikhailille pikavauhdilla. Äiti ja poika muuttivat kaksi vuotta sitten Suomeen. Tänä syksynä Mikhail aloitti koulunkäynnin suomeksi. Perheessä jako on selvä, isäpuolen kanssa puhutaan suomea ja äidin kanssa venäjää.

- Haluan ehdottomasti puhua pojan kanssa venäjää, sillä se on meidän äidinkielemme. Puhumme joka päivä venäjää, sillä pelkään kielen unohtuvan helposti, äiti Kristiina Koskinen kertoo.

Mikhailin isäpuoli Olli-Pekka Koskinen ei pelkää pojan nopeutetun kielikylvyn vaikeuttavan identiteetin muodostumista.

- Miska on selvästi nopeasti omaksuva ja utelias luonne. Hän kyselee jatkuvasti mikä mikäkin on, ja miten asiat liittyvät toisiinsa. Hän on sen verran aktiivinen, että en usko hänelle tulevan kaksikielisyyden oppimisessa ongelmia.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Ukraina

Putin Merkelille: Ukraina sisällissodan partaalla

Angela Merkel ja Vladimir Putin

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä