Kaksoistutkinnon eli ammatillisen ja ylioppilastutkinnon suorittaa Suomessa tänäkin vuonna lähes 2 000 opiskelijaa. Määrä on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana. Kaksoisopiskelu vaatii erityistä sinnikkyyttä. Moni opiskelija ei jatka tuplaopintojaan loppuun asti.

Satakunnan ammattiopiston suuressa päättäjäisjuhlassa 18-vuotias Anssi Lehto valittiin vuoden opiskelijaksi. Samalla hän valmistui automaatioasentajaksi ja sai ylioppilaslakin päähänsä.

- Kaksoistutkinnosta on hyötyä. Esimerkiksi nyt, kun olen hakenut yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä,  voin tehdä oman ammattini töitä. Opiskelijaelämä on aika tiukkaa rahan suhteen, joten olisi hyvä olla työtä samalla.

Itsekuria ja järjestelykykyä

Lehdon mukaan kaksoistutkinto vaatii opiskelijalta muun muassa itsekuria.

- Itsekurin lisäksi se vaatii sellaista organisointia, että pystyy järjestämään kaikki hommat niin, että teen tänään tätä ja huomenna tuota. Päivät olin ensin ammattikoulussa ja illat luin kirjoituksiin.

Moni jättää kesken

Vaikka kaksoistutkinto on kasvattanut suosiotaan kaiken aikaa, harva jaksaa maaliin saakka.

- Meillä suurin piirtein maaliin saakka jatkaa kymmenestä 2-3 vuosittain. Kaikki  kurssit ja koulutukset, mitä lukiosta on saatu sinä aikana ovat kuitenkin olleet opiskelijalle erittäin tärkeitä myöhemmässä elämässä, sanoo rehtori Juhani Aaltonen Sataedun Kokemäen yksiköstä.

- Sanoisin kaikille halukkaille, että ei saa ottaa paineita. Kannattaa lähteä kokeilemaan, sen saa jättää kesken, jos ei halua jatkaa loppuun saakka. Loppujen lopuksi tuplatutkinto ei ole kuitenkaan niin raskasta kuin väitetään, sanoo Lehto.