Pohjois-Karjala |

Kala kuuluu ruokapöytään Pielisen rannalla

Me suomalaiset herkuttelemme lohella ja muikuilla, ranskalaisten herkkua puolestaan on paistettu hauki. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet Vuonislahden Herranniemen keittiössä hääräävät naiset. Naisilla on kalaruokien suhteen yksi muistisääntö, kala ei odota pöydässä ruokailijoita vaan ruokailijat odottavat kalaa.

Ilmakuva Vuonislahden kylästä ja Pielisestä.
Vuonislahden kylä elää Lieksassa Pielisen kainalossa. Ilmakuva on vajaan kymmenen vuoden takaa. Kuva: YLE / Heikki Haapalainen

Pielinen on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin järvi. Sitä luonnehtivat rannoilla kohoavat jylhät vaarat ja suuret avonaiset järvenselät. Järvestä nousee monenlaista kalaa, mutta viime vuosina Pielisen muikusta on voinut vain haaveilla. Tämä on huomattu myös Lieksan Vuonislahden Herranniemessä, myöntää talon isäntä Tapio Nevalainen.

- Meillä Pielisen muikkua on tarjottu viimeksi viime syksynä. Viime syksyn jälkeen kalastajat eivät Pielisestä yksinkertaisesti ole muikkua pyytäneet. Ihan sen takia, että se muikku on niin pientä. Täytyisi olla kymmenmilliset verkot, että sitä yleensä tarttuisi verkkoihin.

Muikkua Pyhäselästä

Kunnon kokoista muikkua nousee toisesta Pohjois-Karjalan suuresta järvestä eli Pyhäselästä. Muikuista Herranniemen näppärät kokit loihtivat monenlaista herkkua. Perinteinen ja kovasti kysytty herkku on paistetut muikut ja perunamuussi.

- Tästä se suomalainen tykkää, kertoo keittiön puolella työskentelevä Helena Lampen.

Tämän lisäksi keittiön naiset loihtivat savumuikkuja ja uunimuikkuja sekä pitemmän valmistusajan vaativia valkoviinimuikkuja.

Isännän piti hakea emännän ompelulaukusta äimäneula, millä sai ompeleet läpi kalan sitkeästä nahasta.

– Helena Lampen

Onneksi Pielisestä nousee muutakin kalaa. Kuhaa nostetaan ympäri vuoden ja talvisaikaan on parhaimmillaan on matikka.

- Toisaalta lohta on tarjolla ympäri vuoden. Sitten kun täällä meillä on juhlat ja isäntä itse savustaa lohen ulkona pöntössä, niin se on kyllä maailman parasta. Kun se on vielä kauniisti tarjolla, alla on vihreät lehdet, sirtuunaa ja tilliä, niin se on todella kaunis, sanoo Lampen.

Jos meille suomalaisille maistuu lohi, niin hauki on puolestaan ranskalaisten herkku, kertoo talon emäntä Erja Nevalainen.

Hirmuisia kaloja ja melkoisia juttuja

Talossa missä kalaa on tarjolla ympäri vuoden osataan kertoa myös kalajuttuja, vaan nämäpä ovat tositarinoita.

- Yksi minun mielestä parhaista tarinoista on sellainen, kun meillä oli ulkolainen ryhmä syömässä ja meillä oli kalaruokaa tarjolla. Meillä oli niin iso hauki ettei se mahtunut mihinkään uuniin, ei edes sähköuuniin. Täällä lämmitettiin sitten perinteinen leivinuuni ja isäntä teki niin pitkän pellin kuin uuniin vain mahtui. Se kala mahtui uuniin suurinpiirtein poikittain. Kyseessä oli hauki. Se täytettiin riisillä, keitetyillä kananmunilla ja tillillä. Sen jälkeen minä ompelin kalan mahan kiinni. Isännän piti hakea emännän ompelulaukusta äimäneula, millä sai ompeleet läpi kalan sitkeästä nahasta. Sitten päälle korppujauhot ja paljon voita pintaan. Kala oli niin komeannäköinen, että meillä kaikilla on siitä valokuvia. Ja kyllä sitä kuvattiinkin. Ja kaikki kala meni, ei jäänyt kuin vähän selkäruotoa tähteeksi, muistelee Helena Lampen.

Erja Nevalainenkin muistaa yhden tapauksen viime joululta.

- Viime jouluna meillä oli jouluvieraita ja me saatiin iso kuha. Tuntui ettei se mahdu GN vuokaan ja minä rupesin kalalta päätä irrottamaan. En saanut sitä yksin irti, mutta vieraat tulivat apuun. Siitä on riittänyt vitsiä pitkäksi aikaa. Kalasta tuli loppujen lopuksi aivan ihana ja sillä herkuteltiin joulupöydässä. Vieraat muistelevat edelleen tätä joulun yhteistä urakkaa.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Kotimaa

Silminnäkijät: Jämijärven turmakoneesta irtosi osa ennen maahansyöksyä

Keltainen Comp Air 8 -lentokone

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä