Juha Gavrilovin atraimella pyydystämä 13,44 kiloinen ja 126 senttimetriä pitkä hauki on herättänyt paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Nettikommentoijat ovat esimerkiksi säikähtäneet suuren kalan olemassaoloa pienessä Leinosenlammessa, jossa sijaitsee myös suosittu uimaranta:

- Eipä ole tullut Leinosella uidessa mieleenkään, minkälaisten vonkaleita lammessa asustaa.

- Onneksi peto on poissa lammelta. Arvatkaa jo tuo olisi hyökännyt jonkun uimarin jalkaan kiinni.

- Hyvä, nyt uskaltaa vihdoin taas uida Pohjois-Karjalassa ilman teräksistä kalukukkaroa.

Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskosen mukaan kaloja on turha pelätä. Hauen vatsasta voi löytyä kalojen lisäksi esimerkiksi vesilinnun poikasia ja sammakoita.

- Pelko on yksiselitteisesti turhaa. Toki on tapauksia, että lämpinä kesinä hauki on napannut kiinni varpaista, joita on liotettu laiturilta vedessä. Hauki on petokala ja se iskee mitä moninaisimpiin kohteisiin. Mutta jos joku on uimassa, niin hauki kyllä tajuaa, että isoon kohteeseen ei ole järkeä iskeä.

Iso hauki syömäkelpoisuuden rajamailla

Keskustelua on käyty myös jättihauen syömäkelpoisuudesta. Osan mielestä suuren hauen liha on kelvotonta, kun taas joku pistäisi hauen empimättä myllyn kautta pulliksi ja pihveiksi. Kalabiologi harkitsisi ison hauen syömistä, vaikka se pyydystettäisiinkin kirkkaasta vedestä.

- Lihan laadussa ei sinänsä välttämättä mitään ole, mutta kyllähän tuon kokoisessa hauessa on elohopeaa aika paljon. Hauki kyllä kerää sitä, vaikkei kirkas lampi pahimpia paikkoja olekaan. Jos kalasta olisi tehty elohopeamääritys, niin aika lähelle 1 mg/kilo olisi päädytty, mikä on hauella syömakelpoisuuden raja. 

Onhan se jossakin mielessä aika brutaali pyyntimuoto, eihän siitä mihinkään pääse. Kyllähän hauki kipua tuntee ja jonkun aikaa siinä kärsii.

- Hannu Huuskonen

Suuresta hauesta hyötyä tai haittaa  

Suuren hauen pyydystämistä eivät kaikki pidä järkevänä vesistön kalaston kannalta. Erään nettikommentoijan mielestä kalavesi sen sijaan vain paranee, kun isot hauet nostetaan pois. 

-  Se riippuu tapauksesta, eli siitä mikä sen lammen käyttötarkoitus on. Esimerkiksi itse sain muutama vuosi sitten kaverin kanssa Ahvenisen Valkealammesta, kirjolohilammikosta, 12-kiloisen hauen. Silloin ajattelimme, että se kannattaa ilman muuta ottaa pois, koska lammen tarkoitus oli tuottaa virkistyskalastuspalveluita. Ja sellainen hauki napsii ilman muuta kiloisia kirjolohia. Mutta jos ajatellaan luontaista lampea tai järveä, niin näkisin, että hauella on tärkeä tehtävä ekosysteemissä. Se pitää osaltaan pikkukalakantoja kurissa. Yksiselitteistä vastausta tähän ei kuitenkaan ole, Hannu Huuskonen toteaa.

Brutaali pyyntimuoto?

Jättihauen pyyntitapaa on nettikeskustelussa verrattu jopa teurastukseen. Sen sijaan osa keskustelijoista on sitä mieltä, että 13,4 kiloisen kalan nappaaminen perinteisellä kalastustavalla, eli tuulastamalla ja atraimella, on erittäin kova juttu ja kunnioitettava suoritus.

- Onhan se jossakin mielessä aika brutaali pyyntimuoto, eihän siitä mihinkään pääse. Kyllähän hauki kipua tuntee ja kärsii siinä jonkun aikaa, mutta toistaiseksi se on laillinen ja sallittu kalastusmuoto, kalabiologi Huuskonen sanoo.

Yliopistotutkija Hannu Huuskosen mukaan koukku ei aiheuttaisi yhtä suurta kipua kuin atrain.

- Koukun aiheuttama kipu ei ole niin iso kuin jos pään läpi isketään piikki. Tosin ison haen kanssa väsytys kestää pitkään, jolloin kala rasittuu. Kalojen kipuaistimus on kiistanalainen tutkijapiireissäkin. Mutta tutkimuspuolella kalojen kipu otetaan yhä enenevissä määrin huomioon. Kaloille etsitään kivunpoistomenetelmiä, jos tehdään kirurgisia toimenpiteitä. Nukutuksen lisäksi voidaan antaa kipulääkettä.