Kalevipojat Suomea rakentamassa
Virolainen tv-kanava Kanal 2 esittää syksyn aikana 12 -osaisen näytelmäsarjan Suomessa työskentelevistä virolaismiehistä. Sarjan käsikirjoitus perustuu osin tositarinoihin, joita virolaiset ovat lähettäneet satamäärin sarjan tuotantoryhmälle.
Sarjan pääideoija, näyttelijä Ivo Uukkivi on tarttunut ajankohtaiseen teemaan, josta ei puutu draaman aineksia. Aina kun virolainen siirtyy Suomeen töihin, vaikuttaa se monien ihmisten elämään. Lähtö ja pitkät poissaolot kotipiiristä katkaisevat usein ystävyyssuhteet sekä kolhivat perhe- ja parisuhteita.
Jokaisella oma lähtötarinansa
- Tarkastelemme tätä vakavaa asiaa huumorin ja tragikomiikan kautta sydämellisesti. Pääosissa on neljä eri ikäluokkaan kuuluvaa miestä. Heidän Suomeen menonsa taustalla ovat eri syyt. Esimerkiksi alle 40 -vuotiaan kaverin niskaan hengittää jäätävästi pankki, joka karhuaa konkurssiin menneen mainostoimiston perustamiseen otettua lainaa, kertoo ohjaaja Ergo Kuld.
Laajempaan virolaisen yhteiskunnan muutosteemaan liittyy nelikön vanhin, jolla oli jo 90 -luvulla vaikeuksia siirtyä neuvostomallisesta yhteiskunnasta markkinatalouteen. Myös tämä seikka aiheuttaa jännitteitä virolaisten siirtotyöläisten pienyhteisössä.
Viru-hotellin rakentaja
Näyttelijä Asko Sahlman esittää sarjassa suomalaista työnantajaa, joka on virolaisten tekijöiden mukaan suomalaisen miehen perustyyppi. Hän on suorasanainen ja erityisen tarkka rahan käytössä. Siksi hän hankki myös hirsimökkinsä rakentajat Virosta.
- Pienipalkkaisten heimoveljien on tehtävä välillä sellaisiakin töitä, jotka tekee normaalisti kone, sanoo Kuld.
Suomalaisella palkanmaksajalla on henkilökohtainen haave päästä vielä joskus elämään herroiksi Viru -hotelliin, jota hän itse oli rakentamassa 70 -luvun alussa. Sieltä juontaa juurensa myös otteissaan ailahtelevan työnantajan auttava vironkielen taito.
Vierailevia tähtiä
Sarjaa kuvataan syksyn aikana sekä Virossa, että Suomessa. Pääosan esittäjien lisäksi jaksoissa nähdään vierailijoita, joista yksi on Tartossa vaikuttava suomalaiskirjailija Mika Keränen.
Kalevipojat -sarja on herättänyt ennakkoon kovasti kiinnostusta, sillä käytännössä jokainen virolainen tuntee vähintään yhden Suomessa työskentelevän maanmiehensä- tai naisensa. Suomessa ansaitsee leipäänsä arviolta noin 40 000 virolaista ja heidän määränsä on kasvussa.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Pernilla jäi kahden sijan päähän viisufinaalista
Suomea Euroviisuissa edustaneen Pernillan pistesaalis ensimmäisessä semifinaalissa riitti 12. sijaan. Pernilla sai 41 pistettä, kun finaalipaikkaan olisi vaadittu 52.
Sukuja ei ole vielä tutkittu loppuun asti
Sukututkimuksen hohto ei ole kadonnut, vaikka etenkin suuret ikäluokat ovat ahkeroineet tutkimuksien parissa. Erityisesti tutkijoita kiinnostaa tietää, löytyykö omasta sukuhaarasta aatelisia.
Asuntoja nerokkaasta jurtasta Kalasataman romanileiriin
Hämeen linnan uusin näyttely kertoo eri kulttuurien tavoista asua ja liikkua, liikkuvasta kodista. Länsimainen hyvinvointi-ihminen kerää tavaraa ja liikkuu huvikseen. Elannon perässä liikkuvat karttavat turhaa tavaraa ja asuvat siellä minne elinehdot vetävät.
Laulua voi aistia keholla
Laulajan ääni ja ilmaisu voivat vaikuttaa kuulijaan kehollisesti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pelkkä tunnerekisteri ei riitä kuvaamaan laulun vaikutuksia kuuntelijassa. Anne Tarvainen testasi tutkimuksessa itseään.
Loreen lauloi Ruotsin voittoon
Ruotsi on voittanut Euroviisut. Ennakkosuosikkeihin lukeutunut Loreen voitti viisut ylivoimaisesti Euphoria-hitillään. Toiseksi eniten ääniä sai Venäjä. Kolmanneksi kisassa tuli Serbia.
Euroviisut raikaa Bakussa
Viisuvoittaja selviää yöllä yhden aikaan. Lähetystä voi seurata suorana Yle TV2:ssa.
McDonald’silla ei vaateita pellekaappauksesta
Lahdet tuovat Saamen Kansallisteatterin lavalle
Kokkolan kaupunginteatterin johtajakaksikko Ari-Pekka ja Jarkko Lahti jatkaa pohjoista teemaa Kansallisteatterissa. He ovat tehneet sopimuksen saamelaisaiheisen trilogian käsikirjoittamisesta ja tuottamisesta teatterille.
Laaja ITE-kokoelma Kaustisen kunnalle?
Kaustisen kunta on vain allekirjoituksen päässä laajan ITE-taidekokoelman omistuksesta. Kansanmusiikkisäätiön konkurssipesän tavaroihin lukeutuvalle kokoelmalle kunta on miettinyt jo uuden osoitteenkin: taulut halutaan esille K.H. Renlundin museoon.
Gugi Kokljuschkinille musiikkineuvoksen arvonimi
Topmostin laulaja tuki myöhemmin muita artisteja Katri Helenasta Children of Bodomiin.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.