Kalojen kaunotar hätää kärsimässä
Saimaannieriä on karujen, kylmien ja tuulisten vesien kala, joka on norppaakin uhanalaisempi. Saimaannieriä kuolee sukupuuttoon ellei viimeistä luonnonkantaa Kuolimossa saada säilymään. Myös viljelyn keinot loppuvat pian, jollei uusia, luonnossa kasvaneita emokaloja saada pian.
Saimaannorpan tuntevat kaikki. Norppa on erittäin uhanalainen eläin, joka ilman rivakoita suojelutoimia uhkaa kuolla sukupuuttoon.
Saimaalla elää norpan lisäksi kaksi muutakin uhanalaista lajia - saimaannieriä ja saimaanlohi. Saimaan oma lohikanta on käytännössä jo hävinnyt luonnosta, mutta se on saatu säilymään kalanviljelyllä. Nieriällä on enää ripaus toivoa.
- Nieriän tiedetään lisääntyvän luontaisesti ainoastaan Kuolimolla ja sielläkin äärimmäisen vähän, tutkija Irma Kolari Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen Enonkosken yksiköstä sanoo.
Enonkosken yksikkö perustettiin 80-luvulla pelastamaan Saimaan uhanalaisia kalakantoja. Kamppailu luonnon ja ihmisen voimia vastaan on rajua.
Emokalojen pyyntii erittäin hankalaa
Kalakantojen säilyttämisessä viljelyn avulla oleellista on, että emokalat ovat joko luonnonkaloja tai edes luonnonvalinnan läpikäyneitä istutuskaloja. Nieriän emokalat ovat pääosin peräisin Kuolimolta.
Uutta ainesta on saatu luonnosta viimeksi vuonna 1994. Nyt emokalat ovat jo toisen sukupolven laitoskaloja.
- Kuolimolla jäljellä olevia viimeisiä luonnonkaloja ei voida pyytää emokaloiksi. Nieriää on yritetty istuttamalla saada palautettua entisiin kotijärviinsä. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu. Sukukypsiä kaloja ei ole järvissä niin runsaasti, että niistä olisi emokaloja pystytty pyytämään. Toiveita kutukalojen saannista ovat kuitenkin viime aikoina herättäneet tiedot kookkaista saalisnieriöistä joiltakin alueilta, Irma Kolari kertoo.
- Oma haasteensa on se itse emokalojen pyynti. Se on hankalaa, sillä nieriä kutee myöhään syksyllä tuulisilla ja kivikkoisilla rannoilla, Irma Kolari muistuttaa.
Suvun jatkaminen tapahtuu kivikkoisella sorapohjalla. Mädin selviytyminen talven yli vaatii tuulten ja tuiverrusten tuomaa happea.
Nieriäkannan häviäminen on tutkijoille osin mysteeri. Vesien rehevöityminen ja vedenpintojen korkeuden säätely on ainakin osittain taustalla.
- Viimeisiä niittejä on todennäköisesti helppo kalastettavuus. Nieriä liikkuu tietyillä ulapoiden syvännealueilla, joista kalastajien on ne helppo löytää.
Pieni kala jää helposti verkkoihin
Nieriän suurin uhka on verkkokalastus. Syvänteissä elävä olio jää helposti verkkoihin jo pienenä ottavien hampaiden takia.
- Verkkokalastuksen välttäminen ulapoiden syvänteissä auttaisi nieriää, mutta toisaalta sieltä pyydetään juuri muikkua.
Viimeiset emokalat on saatu Kuolimolta. Irma Kolari kiittelee nieriän viimeisen tunnetun elinalueen asukkaiden suhtautumista kalojen kaunottareen.
- Jo 70-luvulta lähtien siellä on pidetty kalastusrajoituksia ja asukkaat ovat suhtautuneet suojeluun hienosti.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Kärnää ja Kähärää ei valittu SDP:n johtopaikoille
SDP nuorensi johtajistoaan valitsemalla varapuheenjohtajiksi kaksi alle 30-vuotiasta ehdokasta. Oman piirin empiminen ei Jukka Kärnän mielestä ratkaissut varapuheenjohtajavaalia.
Puumala ja Sipilä Kaakkois-Suomen ennakkosuosikit
Karjalan keskustan puheenjohtajan Ari Torniaisen ja Kymenlaakson keskustan puheenjohtajan Markku Pakkasen mukaan Tuomo Puumalalla ja Juha Sipilällä on eniten kannatusta Kaakkois-Suomessa.
Prosenttiperiaate saa kannatusta Imatralla
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on jättänyt kunnille aloitteen prosenttiperiaatteesta, jonka mukaan taidetta sijoitetaan peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteisiin noin prosentin verran hankinta-arvosta. Imatran sivistyslautakunta kannattaa ajatusta.
Kolme luvatonta rajanylittäjää kiinni Nuijamaalla
Luvattomat rajanylittäjät jäivät kiinni vinkin perusteella. He ovat anoneet turvapaikkaa.
Timo Puttoselle maakuntaneuvoksen arvonimi
Arvonimi myönnettiin ansiokkaasta työstä maakunnallisesti merkittävissä tehtävissä. Etelä-Karjalan maakuntajohtajana Puttonen on toiminut vuodesta 1992.
"En muuttaisi messutalostani mitään"
Kesämökkien uusia tuulia voi tänäkin kesänä tutkia loma-asuntomessuilla. Modernien rakennusten rinnalla esittelyssä on myös perinteistä hirsirakentamista. Tutustuimme niistä yhteen.
Innovaatiofoorumi järjestyy niukalla budjetilla
EU-Venäjä -innovaatiofoorumiin odotetaan 500 maksavaa osallistujaa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ei mittaa tapahtuman tuottoa rahassa. Tärkeintä on yhteyksien lisääminen.
Antti Lehmusvaara johtamaan koulutuskuntayhtymää
Saimaan ammattikorkeakoulun tekniikan toimialajohtaja siirtyy johtamaan konsernia, johon kuuluvat ammattiopisto ja aikuisopisto. Saimaan ammattikorkeakoulu on konsernin tytäryhtiö.
Painiliitto pyytää lausuntoa omista valintakriteereistään
Pyyntö liittyy painin 60-kiloisten valintajupakkaan. Olympiapaikan Suomelle paininut Matti Kettunen ja Jarkko Ala-Huikku saavat odottaa valintaa heinäkuun alkuun. Ensimmäistä kertaa suomalaisessa urheiluhistoriassa lajiliitto pyytää ulkopuolista tahoa selventämään omia kriteereitään.
Majavaongelma sai pikaratkaisun
Torstain keskustelutilaisuudessa päätettiin yksissä tuumin ratkaista Lappeenrannan Skinnarilan sähköaseman ahdinko purkamalla asemaa lähinnä oleva majavapato. Padon purkaminen ei uhkaa majavanpesiä, jotka ovat etäämmällä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.