• 

• 

Saimaannorpan tuntevat kaikki. Norppa on erittäin uhanalainen eläin, joka ilman rivakoita suojelutoimia uhkaa kuolla sukupuuttoon.

Saimaalla elää norpan lisäksi kaksi muutakin uhanalaista lajia - saimaannieriä ja saimaanlohi. Saimaan oma lohikanta on käytännössä jo hävinnyt luonnosta, mutta se on saatu säilymään kalanviljelyllä. Nieriällä on enää ripaus toivoa.

- Nieriän tiedetään lisääntyvän luontaisesti ainoastaan Kuolimolla ja sielläkin äärimmäisen vähän, tutkija Irma Kolari Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen Enonkosken yksiköstä sanoo.

Enonkosken yksikkö perustettiin 80-luvulla pelastamaan Saimaan uhanalaisia kalakantoja. Kamppailu luonnon ja ihmisen voimia vastaan on rajua.

Emokalojen pyyntii erittäin hankalaa

Kalakantojen säilyttämisessä viljelyn avulla oleellista on, että emokalat ovat joko luonnonkaloja tai edes luonnonvalinnan läpikäyneitä istutuskaloja. Nieriän emokalat ovat pääosin peräisin Kuolimolta.

Uutta ainesta on saatu luonnosta viimeksi vuonna 1994. Nyt emokalat ovat jo toisen sukupolven laitoskaloja.

- Kuolimolla jäljellä olevia viimeisiä luonnonkaloja ei voida pyytää emokaloiksi. Nieriää on yritetty istuttamalla saada palautettua entisiin kotijärviinsä. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu. Sukukypsiä kaloja ei ole järvissä niin runsaasti, että niistä olisi emokaloja pystytty pyytämään. Toiveita kutukalojen saannista ovat kuitenkin viime aikoina herättäneet tiedot kookkaista saalisnieriöistä joiltakin alueilta, Irma Kolari kertoo.

- Oma haasteensa on se itse emokalojen pyynti. Se on hankalaa, sillä nieriä kutee myöhään syksyllä tuulisilla ja kivikkoisilla rannoilla, Irma Kolari muistuttaa.

Suvun jatkaminen tapahtuu kivikkoisella sorapohjalla. Mädin selviytyminen talven yli vaatii tuulten ja tuiverrusten tuomaa happea.

Nieriäkannan häviäminen on tutkijoille osin mysteeri. Vesien rehevöityminen ja vedenpintojen korkeuden säätely on ainakin osittain taustalla.

- Viimeisiä niittejä on todennäköisesti helppo kalastettavuus. Nieriä liikkuu tietyillä ulapoiden syvännealueilla, joista kalastajien on ne helppo löytää.

Pieni kala jää helposti verkkoihin

Nieriän suurin uhka on verkkokalastus. Syvänteissä elävä olio jää helposti verkkoihin jo pienenä ottavien hampaiden takia.

- Verkkokalastuksen välttäminen ulapoiden syvänteissä auttaisi nieriää, mutta toisaalta sieltä pyydetään juuri muikkua.

Viimeiset emokalat on saatu Kuolimolta. Irma Kolari kiittelee nieriän viimeisen tunnetun elinalueen asukkaiden suhtautumista kalojen kaunottareen.

- Jo 70-luvulta lähtien siellä on pidetty kalastusrajoituksia ja asukkaat ovat suhtautuneet suojeluun hienosti.