Helsingin keskustassa ei enää voi kävellä montaakaan metriä ilman että törmää yhteen Suomen sadoistatuhansista valvontakameroista. Erityisesti yksityisiä valvontakameroita on yhä enemmän niin vilkkailta kaduilla kuin kesämökeilläkin. Poliisille ylimääräiset valvovat silmät ovat tärkeä työkalu.

- Kameroiden avulla voidaan heti saada tunnistettavaa kuvaa rikoksesta epäiltävästä henkilöstä ja siitä mitä yleensäkin on tapahtunut. Kuvista selviää esimerkiksi tekijän pakoreitti ja se onko hänellä ollut apureita, kertoo rikoskomisario Seppo Sillanpää Helsingin poliisista.

Kameravalvonnan tehokkuutta lisää sen pelotevaikutus. Yleensä jo pelkkä kyltti riittää.

- On totta, että kylteillä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Mutta on myös sellaisia tilanteita, kuten esimerkiksi tappeluissa ja henkirikoksissa, että tekijälle ei edes tule mieleen että voi jäädä kameraan, Sillanpää tietää.

Yksityisyyden suojaaminen ongelmana

Koska nykyään kuka tahansa voi ostaa valvontakameran, on täysin mahdotonta tietää missä kaikkialla kameroita on ja kuka niiden tallentamia kuvia milloinkin katselee. Yksityisyyden suojaa on siis helppo loukata.

- Esimerkiksi turvallisuusalan yrityksillä olisi tässä tuhannen taalan paikka miettiä pelisääntöjä ja ehkä viranomaisten kanssa kehittää jonkinlaiset käytännön säännöt kameravalvontaan. Totta kai ostajat ovat tässä avainasemassa - kamerat eivät lisäänny ellei kukaan niitä osta, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Pitipä niistä tai ei, valvovia silmiä tullaan jatkossa näkemään mitä kekseliäämmissä paikoissa. Euroopassa kehityksessä pisimmällä on Britannia, missä kameroita suunnitellaan jo upotettaviksi lyhtypylväisiin.