Tunnelmat kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) kaksi viikkoa kestäneillä lahjuskäräjillä olivat tänään kireät. Kaikki jutun osapuolet esittivät vuorollaan suullisen loppulausuntonsa. Istunto kesti iltahämärään saakka.

Ilmapiiriä sähköisti keskustelu suomalaisesta korruptiosta.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe piti tapaus Kanervaa osoituksena Suomeenkin pesiytyneestä rakenteellisesta korruptiosta. Ilkka Kanerva puolestaan pöyristyi Rappen laveasta rikoslakitulkinnasta.

Valtionsyyttäjä: Selkeätä yhteiskunnallista korruptiota

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe on katsonut koko oikeudenkäynnin ajan, että liikemiehet Arto Merisalo, Tapani Yli-Saunamäki, Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen antoivat Ilkka Kanervalle vaali- ja syntymäpäivätukea saadakseen vähintäänkin myötämieltä omille kauppakeskushankkeilleen.

Syyttäjän laskelmien mukaan Kanerva sai törkeäksi lahjukseksi katsottavia etuisuuksia kaikkiaan runsaan 56 000 euron arvosta.

- Oikeudenkäynnin ytimessä on sen selvittäminen, annettiinko Kanervalle etuja osittainkaan sen vuoksi, että hänellä oli tiettyjä toimintamahdollisuuksia maakuntakaavojen suhteen Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana. Siihen tämän asian oikeudellinen ydin tiivistyy, Rappe sanoi.

Rappe pysyi vankasti näkemyksessään, jonka mukaan tämä tapaus on osoitus rakenteellisesta korruptiosta.

- Yleensä korruptio jaetaan karkeasti pienimuotoiseen katukorruptioon ja laajempaan yhteiskunnalliseen korruptioon.

- Katukorruptiosta on kyse silloin, kun esimerkiksi poliisille tarjotaan satalappusta, jotta tämä ei kirjoittaisi ylinopeussakkoa.

- Vakavassa yhteiskunnallisessa korruptiossa taas pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin, sen perusrakenteisiin. Isoihin korruptiojuttuihin liittyy aina se, että virkamiehille ei anneta ilmiselvästi laittomia etuja vaan edut annetaan muodollisesti laillisissa puitteissa. Edun antamisen motiivi on kuitenkin rikollinen.

- Tässä Kanerva-jutussa paino on enemmän rakenteellisella puolella kuin katukorruption puolella.

Kanerva: Syyttäjä maalaa taivaanrantaa

Ilkka Kanerva kummasteli syyttäjän ajatusjuoksua.

- Syyttäjä on ryhtynyt maisemamaalaajaksi ilman, että hän perustaa ollenkaan näitä värikkäitä vetojaan tosiasioihin.

Kanerva kyseli oman oikeusturvansa perään syyttäjän lavean rikosnäkemyksen edessä.

- Valtakunnansyyttäjä sanoo, että lakia ei ole rikottu, mutta minä olen kuitenkin syytteessä - hänen kauttaan vielä rankimmassa mahdollisessa kategoriassa. Tästä jää erikoinen tunne varmasti jokaisen oikeudentajuun. Missä on altavastaajan oikeusturva?

Helsingin käräjäoikeus antaa tuomionsa keväällä.