Suomen kehityspolitiikka on muuttunut Vanhasen toisen hallituksen aikana ennalta-arvaamattomaan suuntaan. Kehitystyön palvelukeskuksen Kepan johdolla koottu kansalaisjärjestöjen puoliväliraportti luettelee pitkän listan epäonnistumisia, mutta löytää myös muutamia hyviä suuntauksia.

Kansalaisjärjestöjen mukaan nopeat muutokset kehitystyön kohteissa tekevät pitkäjänteisestä työstä hankalaa. Kehitystyön suunnittelun julkisuutta on vähennetty, eikä esimerkiksi tärkeimpien yhteistyömaiden kanssa tehtyjä osallistumissuunnitelmia ole julkistettu. Lisäksi Maailmanpankin tehokkaana pitämää budjettitukea on korvattu muilla tukimuodoilla.

Kehityshankkeet toteutuvat monesti Suomen ehdoilla eikä kohdemaalta kysytä tärkeysjärjestyksestä. Yhteiskunnallisten teemojen sijaan painotetaan esimerkiksi suomalaista metsä- ja vesiosaamista, sanoo Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo.

- Kehityspoliittinen linjaus on muuttunut niin, että opetuksen ja terveydenhuollon sijaan tehdään metsäyhteistyötä. Maailman metsien tila ei ehkä ole kaikkialla se kaikkein huutavin ongelma.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Ritva Koukku-Ronden mukaan Suomen kehityspolitiikka vastaa tämän hetken suuriin haasteisiin kuten talouskriisiin, ruokakriisiin ja ilmastonmuutokseen. Suomalaiseen osaamiseen on Koukku-Ronden panostettu kehitystyössä pitkäjänteisesti ja tuki suunnataan niille sektoreille, joilla Suomella on vahvaa osaamista.

Kiitosta kehitysyhteistyölle kansalaisjärjestöt antavat panostuksesta maaseudun kehittämiseen, mikä on tärkeää ruokakriisin ratkaisemiseksi. Myös yrittäjyyden tukeminen on järjestöjen mukaan kehitysyhteistyön valopilkku.