Hämeenlinnan kaupungin tilaajapalvelujohtaja Jukka Lindberg kehuu, että Hämeenlinna kuuluu sote-järjestelyiden puolesta valtakunnan parhaaseen kolmannekseen.

- Mutta kunnallisilla palveluilla voidaan tehdä silti vain pieni osa hyvinvoinnista. Suurimman työn tekevät ihmiset itse,  perheet, lähiverkosto, omaishoitajat ja vapaaehtoistyöntekijät. Osansa on myös kulttuuri- ja liikuntapalveluilla. Hyvinvointi muodostuu hyvin paljon kansalaisyhteiskunnan puolella.

Hämeenlinnan kaupunki on linjannut jo aikaisemmin kaupunginjohtajan suulla, että yhteistyö tulisi keskittää isompiin yksiköihin tai pienten tuottajien yhteenliittymiin. Jukka Lindberg puolestaan linjaa, että pitää olla sekä isoja valtakunnallisia että pieniä paikallisia tuottajia. Hän antaa tunnustusta pienille palveluntuottajille.

-  Meillä on hyviä kokemuksia pienistä yrityksistä ja niiden laadusta. Palaute on ollut hyvää.

Iso vai pieni - kumpi parempi?

Poliittiset päättäjät ovat antaneet laajaa palvelutuotantoa tukevan raamin. Puitehankintojen kautta mukaan tulee isona osana valtakunnallisia isoja palvelukokonaisuuksia, mutta Lindbergin mukaan pienet yritykset pysyvät edelleen mukana.

- Se, että on paljon tuottajia, on ehdottoman edullista. Pelkään yksityisten palveluiden ja alan monopolisoitumista. Se, jos mikä olisi harmillista, Lindberg sanoo.

Hämeenlinnassa perinteinen laitoshoito on jo pitkälti nykyaikaistettu, palvelujen osto on monipuolista ja laaja-alaista.

- Olemme kaikilla mittareilla hyvässä kunnossa ja käytämme hyvin rahaa per asukas verrattuna muihin.

Vihdoinkin samaan pöytään

Aikaisemmin paljonkin kritiikkiä kaupungin järjestelyistä antanut yrittäjä Marjaana Jokinen Tukikoti Oy:stä sanoo, että kehitystä on tapahtunut.

- Ennen ajattelutapa oli se, että vain hammaslääkäri- ja lääkäripalveluja ostetaan yksityisiltä. Nyt palvelujen tarve on kasvanut ja kunnan kuorma kasvanut.

- Nyt tuotamme samoja palveluita samoille asiakkaille ja istumme neuvottelemassa samoissa pöydissä. Edistymistä on tapahtunut, vaikkei kaikkia ongelmia ole ratkaistukaan, sanoo Jokinen.

Kunnan järjestelyvastuu ei tarkoita, että kunta järjestää kaiken, Jokinen muistuttaa.

- Ikäihmisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille sanoisin, että ottakaa selvää, millaisia yrityksiä missäkin toimii. Jokainen voi etsiä itselleen oikeanlaisen yrityksen ja palvelun. Tämän vuoksi toivomme palveluseteliä myös vammais- ja mielenterveyspuolelle, että ihmiset voisivat valita.

Omaishoitajat ovat kovilla

Omaishoitaja ja Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n puheenjohtaja Marja-Leena Lehtinen sanoo, että haasteet ja paineet kasvavat sillä puolella koko ajan.

Suomessa on yli miljoona omaisiaan kotona hoitavaa ihmistä. Näistä vain 300 000 on rekisteröityneitä. Jotta tätä koko ajan kasvavaa ryhmää voitaisiin rasittaa lisää, työolosuhteissa ja jaksamisessa olisi paljon parannettavaa.

- Omaishoitajat ovat hyvin yksin,  he eivät saa tukea, eivätkä ole tietoisia omista oikeuksistaan ja palveluistaan. He tarvitsisivat koulutusta, kuntoutusta ja tukea.

- Puhuttiin siitä, että hoitajat tarvitsevat tukea, ja kuntoutusta mutta myös omaishoitajat tarvitsevat niitä. He eivät nykyiselläänkään pitämään heille kuuluvaa kolmen päivän kuukausittaista vapaata. Hämeenlinnassa on puhuttu siitä, että tulisi varaomaisia paikkaamaan näitä. Toivon, että niin kävisi, Lehtinen sanoo.