Kulttuuri |

Kansalliskirjaston irtisanomispaine ennallaan, vaikka ministeri tiedotti lähivuosien rahoituksen järjestyneen

Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin mukaan tulevien vuosien rahoitus ei ratkaise akuutteja ongelmia.

Lukusali.
Pari vuotta remontissa ollut Kansalliskirjasto avattiin uudelleen käyttöön tiistaina. Kuva: Kansalliskirjasto

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotti keskiviikkona, että Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston rahoitus on turvattu. Helsingin yliopisto saa Kansalliskirjastoa varten pyytämänsä rahasumman kokonaisuudessaan vuosiksi 2017–2020.

Samalla ministeri kertoi puolustavansa Kansalliskirjastoa myös taloudellisesti vaikeana aikana.

Ensisilmäyksellä saattoi vaikuttaa siltä, että Grahn-Laasonen teki nopean päätöksen pelastaakseen säästöpaineeseen ajetun Kansalliskirjaston. Todellisuudessa erillisrahoitukseen liittyvät neuvottelut alkoivat normaaliin tapaan syyskuussa.

Kansalliskirjastolla on yhä viidenkymmenen hengen vähennysvelvoite. Kirjastossa työskentelee noin 200 ihmistä.

– Grahn-Laasonen ei ota tiedotteessaan kantaa hallituksen leikkauksiin, jotka Helsingin yliopisto on kohdentanut, Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm sanoo.

Ekholm kertoi tiistaina STT:lle, ettei hän aio irtisanoa henkilökuntaa ennen kuin potkujen perustuslaillisuus on selvitetty.

– He voivat ihan vapaasti tehdä minulle kurinpidollisia toimenpiteitä, mutta minä en tule omaa väkeäni irtisanomaan, hän sanoi keskiviikkona.

Tehtävät katoavat pysyvästi

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Kansalliskirjastoa erillisrahoituksella, koska sillä on valtakunnallinen tehtävä.

Grahn-Laasosen keskiviikkona julkaisema päätös on Ekholmin mukaan perusbudjettia, joka toistuu kausittain indeksikorotuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on Kansalliskirjaston rahoituksesta noin 16 miljoonaa euroa, Helsingin yliopiston osuus reilut kolme miljoonaa euroa.

Tiedote julkaistiin OKM:n mukaan sattumalta päivä sen jälkeen, kun Ekholm nosti leikkausten aiheuttamat ongelmat esiin tiistaina. Ekholm näkee asian toisin.

– Se oli aivan upea manööveri, että mitäs tässä vaahdotaan, kun hän ei ole ainakaan leikannut. Hän osoitti länteen, kun kaikkien pitäisi katsoa itään eli nykytilaan.

Päätös ainakin ratkaisee sen, ettei ministeriö leikkaa Kansalliskirjaston rahoitusta lähivuosina. Ekholm muistuttaa, että Helsingin yliopisto saattaa silti leikata omaa osuuttaan. Toisaalta maaliskuulle aikataulutetut viidenkymmenen hengen vähennykset saattavat olla lopullisia.

– Yt-menettely on siinä mielessä jännittävä, että samoihin tehtäviin ei saa palkata ihmisiä. Tehtävät häipyvät pysyvästi toiminnoistamme, vaikka olisi rahaa.

Ekholm vastustaa Kansalliskirjaston irtisanomisvelvoitetta vedoten perustuslakiin. Siinä sanotaan, että vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

– Neljä, viisi todella kovatasoista oikeusoppinutta ovat parin päivän aikana todenneet, että he ovat aivan samalla kannalla.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

USA:n vaalit

Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on alkamassa loppukiri, kun demokraatit nimeävät Hillary Clintonin ehdokkaakseen maanantaina alkavassa puoluekokouksessa. Naapurileirissä on jo aloitettu kiivas lokakampanja häntä vastaan, ja myös republikaanien Donald Trump saa oman osansa. Lähes 200 vuotta sitten erästä ehdokasta haukuttiin aasiksi. Siitä syntyi demokraattien logo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä