Kulttuuri

Kansalliskirjaston pomo suomii hallitusta leikkauksista: Kulttuuriperintöä suojelee laki

Parin vuoden pieteetillä tehdyn remontin jäljiltä avattua Kansalliskirjastoa uhkaavat mittavat leikkaukset. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin mukaan laitoksen turvana on kuitenkin perustuslaki.

Kupolisali.
Kupolisali. Kuva: Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto on kuoriutunut peruskorjauksen jäljiltä. Päällepäin kaikki näyttää pramealta, mutta pinnan alla kuohuu.

Helsingin yliopiston mittavat leikkaukset kohdistuvat myös Kansalliskirjastoon.

– Meiltä uhataan lakkauttaa viisikymmentä työtehtävää, se on aivan liian paljon, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm toteaa.

Ekholmin mukaan leikkaukset uhkaisivat suoraan erilaisia aineistoja ja kokoelmia. Hän viittaa muun muassa Peter von Baghin mittavaan elokuvateoskokoelmaan, jonka von Bagh luovutti kirjastolle ennen kuolemaansa. Sitä ei Ekholmin mukaan saataisi leikkausten jälkeen lainkaan esille.

Lukusali.
Pari vuotta remontissa ollut Kansalliskirjasto avattiin uudelleen käyttöön tiistaina. Kuva: Kansalliskirjasto

Meitä ei voi uhata leikkauksilla

Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja on kritisoinut voimakkaasti laitostaan uhkaavista leikkauksista Suomen istuvaa hallitusta.

Taannoisessa kolumnissaan Ekholm luonnehti Sipilän, Stubbin, Soinin sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen harjoittamaa politiikkaa ”äärimmäisen sivistymättömäksi, naiviksi, keskinkertaiseksi ja valheelliseksi.

Ekholm viittaa kulttuuriperinnön erityisasemaan yhteiskunnassa.

– Täytyy muistaa, että sillä on perustuslain suoja. Yksikään hallitus ei voi eikä saa sitä uhata, Ekholm laukoo.

Kansalliskirjaston avajaisiin kutsuttu eduskunnan entinen puheenjohtaja ja 90-luvun alun opetusministeri Riitta Uosukainen (kok.) toivoo, että laitoksen resurssit voidaan leikkausuhasta huolimatta turvata.

– Toivon, että tämä asia voidaan korjata, rahastahan siinä on kysymys, Uosukainen sanoo.

Uosukainen toimi ennen opetusministerin pestiään Suomen kirjastoseuran puheenjohtajana.

Kansalliskirjastosta uhri sattumalta

Ylikirjastonhoitaja Ekholm jatkaa piakkoin keskustelua Kansalliskirjaston tulevaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Remontoitu kansalliskirjasto
Kupolisali. Kuva: Kansalliskirjasto

Ekholmin mukaan Kansalliskirjastosta on tullut satunnaisuhri Helsingin yliopiston leikkauksissa.

– Keskustelemme nyt ministeriön kanssa siitä, kenellä on omistajan vastuu ja miten tämä asia voidaan korjata.

Ekholm lupaa pitää laitoksensa puolta loppuun asti.

– Minun tehtäväni on puolustaa tätä kulttuuriperintöä, se ei marssi Aleksanterinkadulla banderollit olalla. Jonkun on astuttava esiin ja kerrottava, mitä sille pitää tehdä.

Konservoijien jättiurakka ohi

Kansalliskirjaston peruskorjaus kesti yli kaksi vuotta. Rakennuksessa työskenteli yli 100 konservoijaa. Laajan remontin ansiosta tiloista on tullut toimivampia ja valoisampia. Lisäksi talotekniikkaa on uusittu.

Lukusalien alkuperäiset oviaukot on otettu uudelleen käyttöön, ja saleissa on taas puulattiat.

Kansalliskirjaston peruskorjaus koski Engelin piirtämää päärakennusta sekä siihen myöhemmin liitettyä Rotunda-osaa. Mittava remontti maksoi yhteensä noin 19 miljoonaa euroa.

Kansalliskirjasto otettiin alun perin käyttöön vuonna 1845.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä