Etelä-Karjala |

Kansallispuistoa hahmotellaan maakuntarajan yli

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin mukaan maakunnalla olisi hyvät mahdollisuudet saada kansallispuisto lyömällä hynttyyt yhteen Etelä-Savon kanssa.

Ruokolahden Suurisuo, aapasuo
Kuva: Yle

Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon kaavaillaan yhteistä kansallispuistoa. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin mukaan Kemppilän Suurisuo Ruokolahdella sekä Punkaharjun ja Sulkavan kunnissa sijaitseva Lohikoski muodostavat yhdessä ekologisesti tärkeän alueen.

Lohikoskella on runsaasti valtion omistuksessa olevaa suojeltua aluetta. Alueen kytkeminen Suurisuohon parantaisi mahdollisuuksia saada Etelä-Karjalaan kansallispuisto, toteaa luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Juuti.

- Kyllä varmasti on vaikutusta, että on sellainen laajempi yhtenäinen alue. Lohikosken aluehan on aika iso, että se on useita tuhansia hehtaareja. Silloin siihen tulisi riittävästi laajuutta ja vaihtelevuutta.

Alueet ovat Juutin mukaan niin lähellä toisiaan, että kansallispuisto olisi mahdollista toteuttaa.

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri ehdotti ympäristöministeriölle, että Ruokolahdella selvitetään mahdollisuus perustaa kansallispuisto Eräjärvelle ja Kemppilän Suurisuolle.

Lohikosken liittäminen mukaan mainittiin esityksessä. Yhteistä ehdotusta kansallispuiston muodostamiseksi ei ministeriölle ehditty tässä vaiheessa tehdä Etelä-Savon kanssa.

Pienistä palasista suuri kokonaisuus

Suurisuolla on runsaasti yksityistä maanomistusta, jota ei ole sisällytetty ympäristöministeriölle laitettuun hakemukseen. Sen sijaan kansallispuisto koostuisi usemmasta valtion omistamasta suopalstasta.

Juutin mukaan Suomessa on kansallispuistoja, jotka ovat muodostuneet erillisistä palstoista.

- Jos yksityisillä on kiinnostusta niin valtio voi pidemmässä juoksussa lunastaa alueita kansallispuistojen jatkeeksi. Se on täysin yksityisten maanomistajien päätäntävallassa, Juuti toteaa.

Esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto on ajan saatossa muodostunut hajanaisista palstoista ja valtio on vähitellen lunastanut välimaita kansallispuiston eheyttämiseksi.

Kovin nopealla tahdilla kansallispuistoa ei Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntarajalle syntyisi. Juutin varovainen arvio on, että kansallispuistostatus voisi tulla alueelle kymmenessä vuodessa asioiden mennessä niin sanotusti putkeen. Asia vaatii vielä monia selvityksiä valtion suuntaan.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä