Kansallispuistoa hahmotellaan maakuntarajan yli
Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin mukaan maakunnalla olisi hyvät mahdollisuudet saada kansallispuisto lyömällä hynttyyt yhteen Etelä-Savon kanssa.
Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon kaavaillaan yhteistä kansallispuistoa. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin mukaan Kemppilän Suurisuo Ruokolahdella sekä Punkaharjun ja Sulkavan kunnissa sijaitseva Lohikoski muodostavat yhdessä ekologisesti tärkeän alueen.
Lohikoskella on runsaasti valtion omistuksessa olevaa suojeltua aluetta. Alueen kytkeminen Suurisuohon parantaisi mahdollisuuksia saada Etelä-Karjalaan kansallispuisto, toteaa luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Juuti.
- Kyllä varmasti on vaikutusta, että on sellainen laajempi yhtenäinen alue. Lohikosken aluehan on aika iso, että se on useita tuhansia hehtaareja. Silloin siihen tulisi riittävästi laajuutta ja vaihtelevuutta.
Alueet ovat Juutin mukaan niin lähellä toisiaan, että kansallispuisto olisi mahdollista toteuttaa.
Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri ehdotti ympäristöministeriölle, että Ruokolahdella selvitetään mahdollisuus perustaa kansallispuisto Eräjärvelle ja Kemppilän Suurisuolle.
Lohikosken liittäminen mukaan mainittiin esityksessä. Yhteistä ehdotusta kansallispuiston muodostamiseksi ei ministeriölle ehditty tässä vaiheessa tehdä Etelä-Savon kanssa.
Pienistä palasista suuri kokonaisuus
Suurisuolla on runsaasti yksityistä maanomistusta, jota ei ole sisällytetty ympäristöministeriölle laitettuun hakemukseen. Sen sijaan kansallispuisto koostuisi usemmasta valtion omistamasta suopalstasta.
Juutin mukaan Suomessa on kansallispuistoja, jotka ovat muodostuneet erillisistä palstoista.
- Jos yksityisillä on kiinnostusta niin valtio voi pidemmässä juoksussa lunastaa alueita kansallispuistojen jatkeeksi. Se on täysin yksityisten maanomistajien päätäntävallassa, Juuti toteaa.
Esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto on ajan saatossa muodostunut hajanaisista palstoista ja valtio on vähitellen lunastanut välimaita kansallispuiston eheyttämiseksi.
Kovin nopealla tahdilla kansallispuistoa ei Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntarajalle syntyisi. Juutin varovainen arvio on, että kansallispuistostatus voisi tulla alueelle kymmenessä vuodessa asioiden mennessä niin sanotusti putkeen. Asia vaatii vielä monia selvityksiä valtion suuntaan.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Pesä Yseille kauden ensimmäinen tappio
Naisten Superpesiksessä Lappeenrannan Pesä Ysit hävisi vierasottelunsa Rauman Lukkoa vastaan.
40 vuotta vanha koulu jättää jäähyväisensä
Lappeenrannan Alakylän koulu lopetetaan lukuvuoden päätyttyä, koska puretun homekoulun tilalle ei rakenneta uutta.
Maakuntajohtajan saappaat kiinnostavat
Paikka Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi on haussa vielä perjantaihin saakka. Muun muassa korkeakoulututkintoa ja hallinnollista kokemusta edellyttävään tehtävään on tullut jo kuusi hakemusta.
Salomäki hyppäsi 545 Lappeenrannassa
Eemeli Salomäki voitti Marskin kisojen seiväshypyn tuloksella 545. Myös Elina Torro ja Venla Paunonen tekivät kauden kotimaiset kärkitulokset.
Venäläiset mökkinaapurit herättävät ristiriitaisia tunteita
Osa suomalaisista toivoo venäläisten asukkaiden tuovan kuihtuviin kyliin palveluita ja elämää. Toiset taas pelkäävät kulttuurierojen tuovan mukanaan ongelmia.
Paroc säästää tehtaan lakkautuksella kymmeniä miljoonia
Paroc olisi voinut jäädä Lappeenrantaan, mikäli vuokranantaja Nordkalkin kanssa olisi saatu neuvoteltu pitkäkestoinen ja edullisempi jatko vuokrasopimukselle. Tehtaan siirto uudelle tontille Lappeenrantaan maksaisi Parocin toimitusjohtajan mukaan saman verran kuin uuden perustaminen.
Osuuspankki keskeytti uuden liiketalon suunnittelun
Suunnitelmat uuden liiketalon rakentamisesta Lappeenrannassa Tapanaisen tontille on toistaiseksi pantu jäihin. Osuuspankki odottaa asemakaavasta tehdyn valituksen ratkaisua.
Clifton Jones jatkaa Namikassa
Jones saapui Lappeenrantaan vuosi sitten Nilan Bisonsista voitettuaan uransa ensimmäisen Suomen mestaruuden.
Sähkölinjan romahtaminen sytytti maastopalon
Maastoa paloi Lappeenrannan Kansolassa pari aaria. Sähkölinjat piti tehdä jännitteettömiksi ennen palon sammuttamista.
Ennuste: Venäläisten kiinteistöomistukset Suomessa lähes viisinkertaistuvat
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että venäläiset omistavat yhteensä noin 25 000 kiinteistöä Suomessa vuonna 2030. Tällä hetkellä venäläiset omistavat 5 350 – 6 200 kiinteistöä, asuntoa ja loma- tai viikko-osaketta Suomessa.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.