Näitä kysyttiin:

1. Onko työryhmän esitys mielestänne Keski-Suomessa toteuttamiskelpoinen?

2. Mitä hyviä/huonoja puolia esityksessä näette?

Näin kansanedustajat vastasivat:

Teuvo Hakkarainen (ps.):

1. Ei ole toteuttamiskelpoinen. Kuntia ei ole kuunneltu valmistelussa ja se vaikeuttaa toteuttamista. Vastustan pakkoliitoksia. Vaikka on väitetty, ettei kuntia liitetä pakolla, näyttää kuitenkin, että tullaan käyttämään "ei pakolla, mutta väkisin"-menetelmää. Kannatan ehdottomasti kuntien välistä yhteistyötä, kun se perustuu vapaaehtoisuuteen. En vastusta järkeviä kuntaliitoksia, jossa sekä kuntia, että kuntalaisia kuunnellaan.

2. Näen hyvin vähän mitään hyvää. Uudistus on selvästi ylhäältä alaspäin saneltua. En usko, että kuntakoon kasvattaminen vähentäisi kustannuksia. Palvelut keskittyisivät. Suunta on mielestäni myös epädemokraattinen, koska valta ja vastuu ovat erillään. Liian suuret liitokset eivät ole järkeviä, jos ne ovat liian laajoja. Laajat liitokset voivat olla hyvinkin toimimattomia. Myös kuntademokratia tuhoutuu. Isoa kuntakokoa ei pidä nähdä itseisarvona.

Susanna Huovinen (sd.):

1. Minusta esitetty kuntamalli eli neljä kuntaa Keski-Suomeen on kyllä aika lennokas esitys enkä pidä sitä toteuttamiskelpoisena. On muistettava, että nyt esitetty malli on virkamiestyöryhmän esitys. Se on keskustelun pohjapaperi, mutta kaikkein tärkeintä on se, että nyt käydään aito keskustelu alueiden ja kuntien kanssa.

2. En ole vielä ehtinyt tutustua koko raporttiin, mutta varmasti siitä löytyy hyviä tilastotietoja kuntien talous-ja väestötiedoista. En siis tyrmää koko raporttia, koska demarit ovat sitoutuneet kuntauudistukseen. Sitä ei kuitenkaan toteuteta pelkillä karttaharjoituksilla, vaan pitää miettiä miten palvelut turvataan ja miten demokratiaa parannetaan.

Anne Kalmari (kesk.)

1. Ei ole. Esitys joutaa roskakoriin. Se rikkoo ihmisten luontaiset kulkusuunnat. Se ei tuo säästöjä, sillä mikään tutkimus ei todista, että palvelut toteutettaisiin isoissa yksiköissä tehokkaammin. Päätöksenteko ja palvelut keskitetään kasvukeskuksiin. Harvaanasuttujen alueiden ihmisille ei jää muuta kuin maksumiehen rooli. Esitys ei vähennä kuntien tehtäviä. Ministeri Henna Virkkunen (kok.) ei esitä muutosta viiden vuoden virkojen betonointiin liitoksien yhteydessä. Tämä olisi ehdoton vaatimus, että yläpään hallintoa voitaisiin kuntasektorilla ohentaa. Sinipuna haluaa mitoittaa lattiat ja kotipalvelun minuutit, mutta ei hallintoa. Esitys jätti huomioimatta lukuisten asiantuntijoiden lausunnot, joiden mukaan kuntauudistus ei tuo toivottuja säästöjä.

2. Nyt julkistetussa esityksessä emme saaneet laskelmia myöskään siitä, mitä kustannuksia keskitetyt palvelut aiheuttavat polttoaineissa ja menetetyissä työpäivissä. Kuka pitää huolen maaseudulla asuvista vanhuksista, jos työikäinen väestö pakotetaan muuttamaan taajamiin? Vai onko maalla ikänsä asuneiden vanhusten pakko muuttaa kaupunkiin. Hallitus tuntuu unohtavan, ketkä julkisia palveluja eniten tarvitsevat. Lapset, nuoret ja vanhukset; he, joita työssäkäyntialueet eivät koske, koska he eivät käy töissä.

Kuntien päättäjien osaaminen on mitätöity ylhäältäpäin sanelulla. Kunnalliset päättäjät tietävät parhaiten, miten palvelut missäkin on järkevintä järjestää. En usko ylhäältä päin saneluun, vaan kunnioitan paikallisten päättäjien osaamista. Kuntien itsemääräämisoikeus on perustuslaillinen kysymys. Perustilanteen kartoitus OK.

Aila Paloniemi (kesk.)

1. Työryhmän esitys ei ole missään mielessä toteuttamiskelpoinen. Tämän esityksen ytimessä ei ole ihminen eivätkä palvelut vaan kysymys on rajusta eriarvoistamis-, keskittämis- ja valtapolitiikasta. Asiantuntijat ovat olleet hyvin yksimielisiä siitä, että hallituksen hankkeella ei turvata palveluita eikä myöskään paranneta kuntatalouden tilannetta.

2. Esityksessä ei ole mitään järkeviä tai hyviä puolia. Tätä mieltä ovat myös kuntatalouden asiantuntijat. Koko esitys on rujo palveluiden keskittämishanke. Jos tämä esitys toteutuu, reuna-alueilla ja kaukana keskuksista asuvat ihmiset jäävät vaille palveluita. Maaseutu ajetaan alas. Pääministeri Jyrki Kataisen ( kok) mainostamat miljardisäästöt eivät tämän hankkeen yhteydessä voi syntyä muulla tavalla kuin siten, että osa suomalaisista jätetään kylmästi ilman palveluita.

Kuntien välinen yhteistyö ei myöskään tässä esityksessä ole sallittua. Lähidemokratia häviää sen siliä tien.

Mauri Pekkarinen (kesk., vastasi puhelimitse):

1. Ei ole toteuttamiskelpoinen koko maassa. Tämä esitys on ihan ulkoavaruudesta, vailla mitään mieltä ja päätä ja häntää. Raju valtapoliittisen keskittämisen ideologia näkee tässä päivänvalon häikäilemättömällä tavalla, jota ei Suomen historiassa ole ennen nähty. Eihän tälle löydy vastinetta edes mistään muualta maailmasta.

2. Ei todellakaan mitään hyvää. Ei yhtään mitään hyvää. Olen ollut kuntaministerinä neljä vuotta, ja voin sanoa, että tällä tavalla ei vastata kuntatalouden haasteisiin. Paikallisdemokratialle tämä on raju isku.

Eila Tiainen (vas., vastasi puhelimitse)

1. Ei ole. Minusta esitys on häkellyttävä, hämmentävä ja raju. Oli olemassa kriteerit, jonka mukaan tätä oli tehty, mutta on vaikea nähdä, miten ne kriteerit esimerkiksi Keski-Suomen kohdalla tässä toteutuu. Näitten kuntien ja kuntalaisten virkamiesten asiantuntemusta ei ole tässä käytetty lainkaan hyväksi. Vasemmistoliitto lähtee myös siitä, että pakkoliitoksia ei tehdä.

2. Mikähän se olisi se hyvä asia? Kuntataloustilanne on vaikea ja uudistuksia pitää tehdä ja pitää miettiä, miten palvelut taataan, joten se on hyvä puoli, että on lähdetty miettimään asioita todellisesta tarpeesta. Se on vain mennyt hunningolle sitten kun ei ole kysytty niiltä ihmisiltä, joita asia koskee. Tässä on nyt virkamiesten tekemä pohja, ja se pitää nyt palauttaa kuntiin valmisteluun.

Kauko Tuupainen (ps.):

1. Ei ole. JKL:ssä on jo tällä hetkellä lähes 131.000 asukasta eli puolet "Vanhan läänin" asukkaista. Kuntien liitokset tulee perustua vapaaehtoisuuteen eli mielellään "neuvoa antava kansanäänestys" ja sen jälkeen valtuuston päätökset- Toisaalta jos Jyväskylään liitetään 8 muuta kuntaa, niin valtuutettujen määrä putoaa 285 :stä 75:een (Kuntalain 10 §) eli 70 %:iin. Lähidemokratia siis heikkenee rajusti. Toiseksi lähes joka kunnassa on kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kunnankamreeri tai vastaava talousjohtaja, sivistystoimenjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, tekninen johtaja jne. eli hallinto maksaa seuraavan viiden vuoden ajan "hunajaa". Käsipareja, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lastentarhoissa, kouluissa jne. tarvitaan.

2. Huonot puolet olen jo yllä kertonut. Hyviä puolia en vielä tunnista, koska en ole perehtynyt esitykseen. Jospa sieltä jotain löytyisi.

Sinuhe Wallinheimo (kok.)

1. Kyseinen selvitys on pohjapaperi varsinaiselle kuntarakenteesta käytävälle keskustelulle. Vasta nyt käynnistyvän laajan kuntakierroksen jälkeen voidaan tehdä tarkempia kuntalinjauksia. Ministeri Virkkuselle luovutettu laaja selvitys kuitenkin kertoo selkeästi siitä, että nykyisellä kuntarakenteella ei voida pidemmän päälle jatkaa, jos haluamme jatkossakin taata tasapuoliset hyvinvointipalvelut kansalaisille ja yrityksille. On totta, että laadittu kuntajakokartta näyttää radikaalilta, mutta tässä haetaankin pidemmän aikavälin uudistuksia, joilla keskitytään väestömäärän muutoksen, väestörakenteen kehittymisen ja huoltosuhteen kehittymisestä johtuvien haasteiden voittamiseen.

2. Hyvät: Mielestäni tehdyllä esityksellä voidaan vahvistaa kuntien taloudellista asemaa ja liikkumavaraa kunnallisten palveluiden tuottamisessa. Elinkeinotoiminnan kehittäminen on hyvällä johtamisella laajemmissa kokonaisuuksissa nykyistä helpompaa ja tehokkaampaa. Ilman merkittäviä ja nopeita uudistuksia joudutaan purkamaan ainakin osin kuntaperusteinen palvelujärjestelmä. Toimenpiteiden lykkääminen tässä vaiheessa merkitsisi entistä suurempaa velkaantumista ja velkataakan siirtämistä tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Huomioitavat seikat/ negatiiviset asiat: Suurien muutosten yhteydessä on tärkeää pitää huolta siitä, että kuntalaiset pysyvät tietoisina tehtävän muutoksen syistä ja etenemisestä. Ymmärrän hyvin, että tämän luokan uudistus voi synnyttää paljon negatiivisia ajatuksia kuntalaisissa ympäri maakunnan. Siitä johtuen, on eriarvoisen tärkeää, että ihmisten tietoisuuden tulisi lisääntyä kuntauudistuksesta ja sen tarpeellisuudesta.