• 

• 

• 

Puolustuksen mukaan syytetty ei kantanut asetta eikä johtanut joukkotuhontaoperaatioita. Puolustus sanoo, että syytetty itse yritettiin tappaa.

Oikeudenkäynti sai heti alkuun yllättävän käänteen, kun puolustus vaati oikeuden puheenjohtajan vaihtamista. Oikeus totesi asiaa harkittuaan, ettei puheenjohtajaa tarvitse vaihtaa.

Puolustuksen mielestä oikeudenkäyntiä johtava laamanni Lars Karlsson olisi pitänyt vaihtaa ennen kuin käsittelyä voidaan jatkaa, sillä hänellä on jutun käsittelyä haittaava ennakkoasenne.

Vaatimus liittyi siihen, että Karlsson sanoi tiistain Helsingin Sanomissa, että syytetty olisi saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin myös Ruandassa.

- Suomen olisi pitänyt toimia niin kuin Ruotsin, joka on tehnyt oman ruandalaisen kohdalla luovutuspäätöksen. Mutta kun näin on päätetty, niin kyllä me teemme parhaamme, enkä näe että mikään mukaan olisi sen soveliaampi kuin Porvoon käräjäoikeus, Karlsson sanoi maanantaina YLE Uutisille.

Puolustuksen mielestä väitteellä sivuutettiin tyystin se, että puolustuksen keskeinen näkemys on, että todistajia on kidutettu Ruandassa, jotta he ovat suostuneet antamaan lausuntoja syytettyä vastaan.

- On erittäin ikävää, että tuomari antaa tällaisia lausuntoja jutun keskeisimmästä kysymyksestä. Puolustus on tuonut merkittävät määrät näyttöä siitä, että todistajia on kidutettu ja painostettu monin tavoin Ruandassa, toteaa syytetyn puolustaja Ville Hoikkala.

Syytettyä epäillään kansanryhmän hävittämisaikeesta

Oikeudenkäynnissä Porvoossa asuvaa ruandalaismiestä epäillään yrityksestä hävittää kansanryhmä ja lisäksi hänelle vaaditaan rangaistusta viidestätoista murhasta.

Ruandalaismiestä syytetään osallisuudesta Ruandan vuoden 1994 kansanmurhaan, jossa surmansa sai 800 000 ihmistä. Miestä vastaan on nostettu syyte joukkotuhonnasta tai toissijaisesti 15 murhasta.

- Meillä on todistajia, jotka olivat siellä eivätkä nähneet häntä. Hän yksinkertaisesti ei ole tehnyt sitä, mistä häntä syytetään, Hoikkala väittää.

Jutun pääkäsittely alkoi Porvoon käräjäoikeudessa aamuyhdeksältä. Oikeudenkäynnin alkua oli paikan päällä seuraamassa runsaasti tiedotusvälineiden edustajia.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa käydään oikeutta joukkotuhonnasta. Maksimirangaistus sekä joukkotuhonnasta että murhista on elinkautinen vankeusrangaistus.

Todistajia kuullaan Ruandassa

Suomen historiassa ainutlaatuisen oikeudenkäynnin valmistelu on ollut suuritöinen urakka. Oikeudenkäynti vaatii runsaasti erikoisjärjestelyjä, sillä suuri osa todistajista asuu muualla kuin Suomessa.

Ensimmäisen, kymmenen päivää kestävän käsittelyn jälkeen tuomarit, syyttäjä ja puolustus matkustavat syyskuun puolivälissä neljäksi viikoksi Ruandaan, jossa kuullaan 35 syyttäjän todistajaa. Syytetty jää tulkkeineen Vantaan vankilaan ja häntä kuullaan videoyhteyden kautta.

Matkan jälkeen tapauksen käsittely jatkuu käräjäoikeudessa marraskuussa. Tuomion antaminen tapahtuu kuitenkin vasta ensi vuoden puolella.

Kulut nousevat yli miljoonaan euroon

Suomalaisen oikeushistorian tekeminen tulee kalliiksi, sillä oikeusministeriö arvioi STT:lle, että Ruanda-jutun kulut nousevat yli miljoonaan euroon.

Oikeusministeriö on varannut Ruanda-oikeudenkäyntiin ja mahdolliseen WinCapita-oikeudenkäyntiin syyttäjille ja tuomioistuimille yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Summaa ei ole eritelty oikeudenkäyntien kesken.

Oikeutta käydään Suomessa, sillä YK:n Ruanda-tuomioistuin on jo lopettamassa toimintaansa. Suomi ei ole suostunut luovuttamaan miestä Ruandan viranomaisten pyynnöistä huolimatta, koska kansanmurhasta syytetyt eivät ehkä saisi tasapuolista oikeudenkäyntiä.

Ruandalaismies haki turvapaikkaa saapuessaan Suomeen vuonna 2003. Mies on ollut vangittuna huhtikuusta 2007 saakka, jolloin Porvoon käräjäoikeus vangitsi hänet epäiltynä osallisuudesta kansanmurhaan.