• 

• 

• 

Kaivinkone nostaa puunkantoja Pekka Airaksisen 1,2 hehtaarin hakkuuaukealla Kuopion Airakselassa. Kannon mukana irtoaa laajalti maa-ainesta, mikä on yksi syy sille, että menetelmä herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan.

- Kannonnostossa ei ole periaatteessa mitään riskiä, mutta se saattaa vaikuttaa maan rakenteeseen, jos maanpintaa kovin laajalta alueelta rikotaan, selittää metsätalouspäällikkö Tenho Hynönen Metsäkeskus Pohjois-Savosta.

Kantojen nostamisen haittapuolina pidetään mm. ravinteiden häviämistä maaperästä, niiden mahdollista huuhtoutumista pohjaveteen ja vesakoitumista. Toisaalta menetelmä pienentää maanmuokkauksen kustannuksia ja ehkäisee osaltaan haitallisen juurikäävän riskiä.

Juuri pelko juurikäävästä oli Pekka Airaksisen mukaan syynä siihen, että hän suostui nostattamaan kannot.

- Meillä oli talvikorjuu, jolloin kemiallista käsittelyä ei voitu tehdä. Ainoa vaihtoehto oli se, että kannot nostetaan.

- Jos metsästä viedään kannot ja risut pois, niin sillä on väkisinkin vaikutusta puunkasvuun, hän arvelee.

"Hallittu riski"

Kannonnoston haitoista ei ole yksiselitteisiä tutkimustuloksia. Tämä myönnetään myös metsäyhtiö UPM:ssä, joka on Suomessa pisimpään, lähes parinkymmenen vuoden ajan, tehnyt kannoista energiaa.

- Me menemme tässä tietyllä riskillä, mutta se riski on mielestämme hallittu. Asiaa tutkitaan koko ajan, vakuuttaa kuljetussuunnittelija Pirkko Pihlaja UMP Metsästä.

Pihlajan mukaan kannonnostossa ollaan varovaisia, sillä menetelmä ei sovi kaikille alueille.

- Alueiden on oltava ravinnepitoisia, reheviä paikkoja. Esimerkiksi jyrkiltä rinteiltä kantoja ei nosteta.

Kolmasosa kannoista jätetään maahan, jolloin varmistetaan se, ettei vahinkoa pääse syntymään.

Tutkimustietoa kaivataan

Kantoja nostetaan koko maassa jo runsaan 10-tuhannen hehtaarin alalta. Kantojen käyttö energiapuuna on myös jatkuvasti lisääntymässä, vaikka niistä tehtyä haketta käyttävät energialaitokset saattavat sijaita jopa satojen kilometrien päässä kantokasoista.

- Homma kannattaa jo nyt, mutta esimerkiksi täällä Savossa joudutaan toimintaa jatkuvasti kehittämään, jotta kuljetusketjut saadaan kannattaviksi, myöntää Pirkko Pihlaja.

Suomen kolmanneksi suurinta metsänomistajaa, Tornatoria, kannonnosto ei silti vakuuta. Stora Enson leiriin kuuluva yhtiö ei salli kantojen nostamista omista metsistään.

- Emme ole lähteneet soitellen sotaan. On parempi olla varovainen ja maltillinen, kunnes asiasta on tutkittua tietoa ja riskit on selvitetty, sanoo Tornatorin metsänhoito- ja resurssipäällikkö Antero Pasanen.

- Ei tässä mitään hävitä, kyllä niitä kantoja riittää siellä nostettavaksi myöhemminkin.

Myös Metsäkeskus Pohjois-Savon metsätalouspäällikkö toivoo metsänomistajilta harkintaa.

- Jokaisen metsänomistajan on tehtävä tietoinen valinta. Tätä ei tehdä väkisin kenenkään maalle, Hynönen muistuttaa.