Tampere |

Karhujen määrä lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa

Suomessa elää tällä hetkellä noin 1500 karhua, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kymmenen vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Pirkanmaalla asustaa erikoistutkijan mukaan 30-40 yksilöä. Jos tämän vuoden nuoret yksilöt lasketaan vielä mukaan, määrä nousee ehkä jopa 50:een.

Karhu haaskalla.
Kuva: YLE / Kalle Heikkinen

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo, etteivät karhut ole tehneet poikkeuksellisen paljon pentuja, vaan ne ovat yksinkertaisesti saaneet olla rauhassa.

- Karhunmetsästys on viime vuosina ollut hyvin vähäistä, ja siksi kanta kasvaa.

Kasvaneet kannat eivät varsinaisesti ole syynä siihen, että karhuhavaintoja tehdään jo kaupungeissakin.

- Vaeltaminen kuuluu luonnonvaraisten eläinten, etenkin nuorten urosten, normaaliin käytökseen. Ne eivät jää vanhoille elinalueilleen, vaan etsivät uusia metsiä ja pariutumiskumppaneita. Kun asutus on levinnyt kaupunkien laitamilta metsiin päin, eksyvät karhut yhä helpommin myös pihoille ja kaduille.

Keski-Suomen maakunnan länsiosien karhukanta on tiheää. Kanta alkaa levitä Etelä-Pohjanmaan puolelle ja sivuaa myös Pirkanmaata.

- Vilppulassa ja Ruovedellä on nyt nähty joitakin naaraita pentuineen, sellaista ei ole aikaisemmin havaittu.

Karhu ei puolusta reviiriään

Valtakarhujen elinpiirit saattavat olla halkaisijaltaan jopa sata kilometriä.

- On mahdollista, että uros liikkuu vakiintuneella elinpiirillään jopa sadan kilometrin matkoja. Keskimäärin elinpiirin pinta-ala on hieman runsaat 4000 neliökilometriä. Naaras liikkuu vähemmän, etenkin jos sillä on pennut.

Karhujen elinpiiriä ei kutsuta reviiriksi, koska karhut eivät puolusta omaa tonttiaan muita karhuja vastaan, vaan elinpiirit sivuavat toisiaan.

Erikoistutkija Ilpo Kojola ei pistäisi liikaa painoa maallikkojen näköhavainnoille karhuista.

- Useimmiten käy ilmi, että kyseessä onkin ollut joku muu eläin. Varmin tunniste mesikämmenen läsnäolosta ovat sen jalanjäljet ja ulosteet.

Varovaisuus on hyvästä, paniikkiin ei ole syytä

Ilpo Kojola ei myönnä, että karhuja olisi liikaa, mutta kertoo nykyisen kannan olevan niin elinvoimainen, ettei kaatolupien lisääminen sitä uhkaisi.

- Kanta kestää myös jonkinmoista rajoittamista. Metsästysmäärien noustessa liian suuriksi niitä voidaan sitten joinakin vuosina pienentää.

Karhut eivät aiheuta taloudellista vahinkoa muualla kuin poronhoitoalueilla. Kaupungin laitamilla ne aihuttavat lähinnä hämminkiä.

- En pidä karhua suurena riskinä ihmiselle. mutta ymmärrän hyvin, että poliisi haluaa ilmoittaa karhuhavainnoista ja varoittaa ihmisiä.

Hysterian vaara on todellinen, mutta aikaa myöten reagointi todennäköisesti laimenee, Kojola veikkaa.

- Ajan kuluessa ymärretään varmaan, että on parasta pysyä pois karhun tieltä, mutta että paniikki on turhaa.

Kommentoi aihetta (2 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • luonnonystävä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Karhujen ja muiden eläinten olemassaolo pitäisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Nyt thedään päinvastoin: ihmisiä asutetaan "luonnonläheisesti" ja tuhotaan samalla tarpeettomasti lähiluontoa metsineen. Tämä on myös kallis tapa rakentaa, koska samalla joudutaan viemään kunnallistekniikka, päiväkodit ja koulut neitseellisille alueille. Kaupunkisuunnittelu on Suomessa hakoteillä!

  • JV

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    No voi se kaupunkisuunnittelu ollakin hakoteillä, mutta kyllä suomalaiset ovat asuneet ja samonneet korvessa koko ikänsä. Enemmin voisi sanoa, että yhä useammin olemme vieraantuneita luonnosta.

Tuoreimmat aiheesta: Tampere

Pääuutiset

Kotimaa 5

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä