Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alue luetaan kehittyvän karhukannan hoitoalueeksi. Vaikka koko maassa karhujen saalismääriä vähennetään tuntuvasti tulevana metsästysvuonna, Pirkanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle karhunkaatolupia myönnettiin kolme kappaletta. Luvat jakautuvat siten, että Pirkanmaalle myönnetään yksi lupa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle kaksi.

Pohjanmaan Riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoman arvio on, että tulevaisuudessa karhujen määrä alueella kasvaa, samoin alueelle myönnettyjen kaatolupien määrä. Nyt pohjalaismaakunnissa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan 115-120 karhua. Koko maan karhukannan arvioidaan asettuvan jonkin verran alle 1500 karhuun.

Tiheimmin karhuja esiintyy Suomenselän alueella: Ähtärin, Perhon ja Vimpelin alueella. Karhukanta on kuitenkin voimakkaasti levinnyt tältä alueelta, ja nykyisin karhuhavaintoja voi tehdä missä päin pohjalaismaakuntia tahansa.

Pohjalaismaakunnissa karhukannan hoitosuunnitelman asettamat tavoitteet ovat kuitenkin täyttyneet hyvin, sillä karhukantaa on pyrittykin levittämään entistä tasaisemmin maan eri alueille.

Itä-Suomessa, vakiintuneen karhukannan hoitoalueella kannan kasvu on saatu pysäytettyä, mutta kasvua näkyy Keski-Suomen ja Pohjanmaan niin sanotulla levittäytymisvyöhykkeellä.

Mesikämmenet hunajan perässä

Lisääntynyt karhukanta tuo toki mesikämmenet myös uutisotsikoihin. Viime viikkoina pari yksilöä on aiheuttanut häiriötä mehiläistarhoilla Laihialla ja Mustasaaressa.

- Tämä ei johdu suoraan karhujen tiheydestä, vaan se johtuu siitä, että jotkut karhuyksilöt voivat oppia käymään mehiläistarhoilla, ja vierailevat siten toistuvasti tarhoilla, kertoo riistapäällikkö Mikael Luoma.

Laihialaiselta mehiläistarhalta tavattu karhu kaadettiin poikkeusluvalla. Luoman mukaan poikkeuslupamenettely on kuitenkin vasta viimeinen keino. Karhut pyritään ensisijaisesti pitämään poissa sähköaidoin tai koirin.