Karhukiintiö puolittuu viimevuotisesta
Maa- ja metsätalousministeriö on vähentänyt karhukiintiötä tulevalle metsästysvuodelle. Karhukiintiö on 136 karhua, kun viime vuonna kiintiö oli 263 karhua.
Karhukiintiötä leikataan, jotta metsästys olisi jatkossa kestävää. Uusi kiintiö on pienempi kuin RKTL:n arvioima kestävä vuosittainen verotusmäärä 160 karhua.
Ministeriön mukaan Suomen karhukannan kasvu on saatu taittumaan suuremmilla metsästysmäärillä. Karhukanta on nyt oli viidenneksen viimevuotista pienempi ja vuoden 2009 tasolla.
Pohjois-Suomessa sallitut saalismäärät ovat 30 karhua itäiselle poronhoitoalueelle ja 10 karhua läntiselle poronhoitoalueelle.
Itä-Suomessa kannan kasvu on saatu pysähtymään, ja karhukiintiö on pienennetty 60 karhuun. Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla karhuja arvioidaan olevan enemmän kuin viime vuonna, ja karhukiintiötä on lisätty kolmella karhulla 18 karhuun.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa elää 1330-1445 karhua. Vuotta aiemmin arvio oli 1660-1780 karhua.
Karhun metsästysvuosi 2012-2013 alkaa 1. elokuuta.
Tuoreimmat aiheesta: Lappi
Juhliva kokoomus: monitoimiallas rakennettava
Kokoomuksen lappilainen kansanedustaja Heikki Autto, puolueen varapuheenjohtaja Janne Sankelo ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen esittävät Kemijoen pääuoman monitoimialtaan rakentamista ja vaativat että rakentamisesta tehdään päätös viimeistään seuraavan hallitusohjelman yhteydessä
Sairaanhoitajaopiskelijat muuttavat Rovaniemellä
Terveysalan ammattikorkeakouluopetus eli sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat muuttavat Rovaniemellä. Terveydenhuoltoala muuttaa syksyllä Ounasvaaran Porokadulta, läheltä keskussairaalaa Rantavitikalle Jokiväylään, jossa on muutakin Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetusta.
Rovaniemi haluaa rakentaa Ounasvaaran laen
Rovaniemen kaupunki haluaa Ounasvaaran kaavoituksen valmiiksi. Muun muassa mökkikylää ja hotellin laajennusta koskeva kaavamuutos otettiin esille kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina. Valtuuston käsittelyyn uudelleen valmisteltu ehdotus tulee aikaisintaan syksyllä.
Kemijärveläiset tutustuvat Louen tuulimyllyihin
Kemijärvellä halutaan vielä lisää tietoa rakennetuista tuulivoimalaitoksista. Kaupunginvaltuusto tekee kesäkuun alussa tutustumiskäynnin Tervolan Louelle rakennettuun tuulivoimapuistoon. Kemijärven kaupunginvaltuuston on määrä elo-syyskuussa päättää kaupungin alueelle suunniteltujen tuulivoimalaitosten kohtalosta.
Saksalaisten viimeinen leposija täyttää 50 vuotta
Rovaniemen Norvajärvellä sijaitseva saksalaisten sotilaiden hautausmaa täyttää 50 vuotta. Mausoleumiin Norvajärven rannalle on haudattu 2 683 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista.
Kesä koittaa kullankaivajalle
Kesä on pikkuhiljaa tullut koko Lappiin. Kullankaivaja Topi Jokiniemi tuli kultamailleen Lemmenjoelle jo kuukausi sitten. Valtaus on talven jäljiltä kunnostettu pihat siivottu ja tositoimiin aletaan aivan näillä hetkillä. Hommia paiskitaan kultamailla syyskuun loppuun ja maalikylissä käydään vain ruuanostossa.
Kesäkukkakauppa käy hallanvaarasta huolimatta
Lapissa on ennusteiden mukaan vielä öisin alavilla ja muillakin mailla hallanvaara, mutta puutarhaliikkeissä on jo vilkasta. Yksi koristaa parvekkeensa kukalla jokaista kuukautta kohden, toisen urakkana on myllertää uusiksi koko omakotitalon piha.
Lapin liiton kehittämisjohtajaksi 18 hakijaa
Lapin liiton kehittämisjohtajaksi hakee 18 henkilöä. Mukana on kaksi edellisellä hakukierroksella valituksen tehnyttä hakijaa. Valinta johti tuolloin vuosien oikeusprosessiin.
Suojellut tunturialueet pääsemässä valtion korvausten piiriin
Kunnat ovat saamassa valtiolta korvauksia kaikista suojelluista erämaa-alueista, esimerkiksi tuntureista. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on kertonut, että muutkin kuin metsäalueet aiotaan laskea korvausjärjestelmän piirin vuonna 2014, jos eduskunta hyväksyy korvausten laajennuksen. Näin kertoo ministerin kanssa neuvotellut Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.
Vahva kruunu ei sekoita rajakauppaa
Pitkään vahvana pysynyt kruunu ei kauppiaiden mukaan ole vaikuttanut suuresti rajakauppaan Suomen ja Ruotsin rajalla. Noin kolmasosa kassavirrasta kertyy toisen maan valuutassa riippumatta siitä, kummalla puolen rajaa ollaan. Hinta on vain yksi tekijä raja-alueen tiukassa kaupan kilpailussa.

Kommentoi aihetta
(11 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Karhuherra
Ilmoita asiattomasta kommentistaErittäin hyvä uutinen! Oikea päätös kerrankin mömmölänministeriöltä!
Toki tuostakin olisi voinut leikata nimenomaan poronhoitoalueella, jossa kaatoprosentti jäi viime vuonna pieneksi. Tarkoittaa, että karhut kuolee muutoin, kuin laillisen jahdin kautta.
JT
Ilmoita asiattomasta kommentistaNiin no tuskin tuohon poronhoitoalueen alhaiseen kaatoprosenttin ainakaan se vaikutti, että karhut olisivat muutoin kuolleet, kuin jahdin kautta. Taisi pääsyy olla, että marjasato oli normaalia huonompi jolloin karhut eivät eläneet ns. normaaleilla asuinalueillaan vaan joutuivat etsimään ruokaa kauempaakin kuin reviiriltään. Tällöin kun karhu joutuu enemmän liikkumaan hakeakseen ravintoa on sen pyytäminenkin huomattavasti vaikeampaa. Etelämpää kuultu huhu kertoi sikäläisten metsästäjien taas harmittelevan, kun on liian hyvä majasato niin karhut eivät tule pelloille, josta niiden ylös ottaminen olisi helpompaa ja pyyntikin helpottuisi. Ongelmia siis oli pyynnissä sekä etelämpänä, että pohjoisessa. Tämä mielestäni selittää tuota huonoa kaatoprosenttia. Karhuja kyllä on samanlailla kuin ennenkin. Jotenkin ei itselläni ole luottoa tuohon RKTL:n arvioon, että 300 karhua olisi vuodessa kanta laskenut. Kun yksi lähtee niin kaksi tulee tilalle reviiriä valtaamaan.
nalle
Ilmoita asiattomasta kommentistaTaitaa alkaa Karhujahti 20.8.2012
otso
Ilmoita asiattomasta kommentistaMutta metsästysvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Jahti on sitten eri asia...
Salakaatajat kunniaan
Ilmoita asiattomasta kommentistaJärjestettäköön rahakeräys salakaatajalle, joka jää kiinni ja saa siitä tuomion.
Suomen metsissä ei tarvita yhtäkään suurpetoa.
Poromiesten kaatajat kunniaan
Ilmoita asiattomasta kommentistaSamalla periaatteella myös poromiehet riistaksi koska paljon suurempia petoja kuin yksikään luonossa elävä. Ampuvat satoja petoeläimiä vuodessa koska luulevat olevansa metsän valtiaita.
Susihukkanen
Ilmoita asiattomasta kommentistaJättäkää pedot rauhaan. Ne kuuluvat ekosysteemiin!
Mikä onkaan ylväämpi metsässä, kuin siellä tallusteleva karhu!
kuulun minäkin
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuurpetojen katoamien ei horjuttaisi ekosysteemiä mihinkään, koska ihminen voi hoitaa niiden roolin, ja taudit. Suuri menetys se joka tapauksessa olisi, jos jokin petolajimme katoaisi. Joutaa niiden kantojakin silti säädellä. Samalla ne oppivat aremmiksi eivätkä tuppaudu pihapiiriin.
PS. Karhua ylväämpi metsässä ovat satoja vuosia vanhat puujättiläiset. Niitä pitäisi suojella tosissaan. Uusia ei saa tilalle kuin vasta satojen vuosien päästä. Karhuja tulee rajojen yli koko ajan.
asioista tietämätön
Ilmoita asiattomasta kommentista... vaiti on erämaa ...
Syökää kanaa!
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlisi hieno juttu jos karhut säästyisivät niin ne söisivät nuita poron-piruja edes vähän vähemmäksi! Eikö poroille voisi alkaa myöntää kaatolupia alueilla joilla on niitä liikaa? Kun kerran poromiehet itse eivät saa niiden määriä ahneuksissaan vähennettyä! Luont vain kärsii liikalaidunnuksesta ja mm lehtipuut eivät enää uusiudu ainakaan poronhoitoalueen pohjoisosissa..
Paholainen
Ilmoita asiattomasta kommentistaJos kerran poromiesten yksityis omaisuutta saa syöttää ja revittää valtion eläimillä ,niin onkohan Suomen eläinsuojelu laki vähän poskellaan.
Kyllähän Suomessa on kaikista pahin pedoista se kaksi jalkainen joka ei ymmärrä luonnosta yhtikäs mitään ja tuhoaa sen itse.