Karhut tulevat pihapiiriin entistä useammin Kuhmossa
Vaikka pihoissa ja pelloilla karhujen vierailut ovat yleistyneet, aiheuttavat ne harvoin häiriötä. Tästä huolimatta Kuhmon riistanhoitoyhdistystä huolestuttaa kaatolupien määrän vähentäminen kolmanneksella.
Pihapiirisissä vierailevien karhujen määrä on lisääntynyt Kuhmossa. Viimeisen vuoden aikana karhuvierailuja on ollut kymmenittäin, vaikka varsinaisia häirikkökarhuja on ollut vain muutama.
Kuhmossa karhun kaatolupien määrä väheni tänä vuonna kolmannekseen. Edellisenä vuonna kaatolupia oli 28, kun tänä vuonna lupamäärä vähennettiin yhdeksään.
Kaatolupia pitäisi lisätä eikä vähentää
Kaatolupien supistus kasvattaa karhukantaa sekä lisää mesikämmenien vierailuja pihapiireissä ja pelloilla. Tämä huolestuttaa Kuhmon riistanhoitoyhdistystä.
- Ei ole kovin kauaa siitä, kun melkein Kuhmon keskustaan oli karhu tulossa. Se sattui lenkkeilijän ja koiran kanssa samalle reitille ja kääntyi takaisin, kertoo Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen.
Vastaavanlaiset tapaukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Ainut keino niiden vähentämiseen on kaatolupien lisäys.
- Pyyntiluvilla karhut pidetään kurissa ja samalla niillä säilyy paremmin luonnollinen arkuus, sanoo Pääkkönen.
Meillä ei ole käytössä kumiluoteja ampuvia kaasupyssyjä eikä paukkupatruunoita.
Karhut karkuutetaan koiralla
Vaikka Kuhmossa pihapiirissä tai pellonlaidassa tavattu karhu ei ole harvinainen näky, niin häiriökarhuja ole tavattu kuin muutama. Häiriötä aiheuttavien mesikämmenten poistamiseen käytetään vanhaa hyväksi havaittua keinoa, johon viimeksi jouduttiin turvautumaan toukokuussa.
- Karkoituspäätöksen tekee aina poliisi, joka pyytää virka-apua. Siinä tilanteessa meillä on käytetty karhukoiria, jotka ovat osoittautuneet hyväksi ja niiden avulla karkoitukset on hoidettu. Meillä ei ole käytössä kumiluoteja ampuvia kaasupyssyjä eikä paukkupatruunoita, kertoo Pääkkönen.
Tuoreimmat aiheesta: Kainuu
Talvivaaran nykypäästöt vasta esinäytöstä
Talvivaaran sulfaattipäästöt ylittävät lähivuosina moninkertaisesti aiemmat, lähilammet ja -järvet suolanneet jätevesijuoksutukset. Jotta yhtiö voisi jatkaa toimintaansa, se joutuu poistamaan kaivosalueelta vuosien virheratkaisujen keräämien vesien mukana lähes 50 miljoonaa kiloa sulfaattia. Viranomaiset ratkaisevat pian, minne ja millä aikataululla suolavedet lasketaan.
TV toi maailman olohuoneeseen
Itsetehdyt sähkökitarat, tangoa soittavat rokkibändit ja television testikuvan katselu yhdessä naapureiden kanssa. Kahden museon yhteinen teemanäyttely paljastaa, miten maailma mullistui 1960-luvulla.
Kajaanin rahat loppumassa - peruspalvelut säästökohteena
Kajaanin kaupungin tulevista talousvuosista ei selvitä ilman säästöjä. Ensi vuodesta tiedetään jo sen verran, että vuosi tulee olemaan hankala. Alijäämäennuste on vähintään 5-8 miljoonan euroa.
Ravintolapäivän pikkuveli Siivouspäivä ajaa suomalaiset kaduille
Kolmatta kertaa järjestettävän Siivouspäivän myötä sadat suomalaiset ympäri maan tulevat myymään ja antamaan tavaroitaan pihoille sekä kaduille. Spontaanisti Facebookissa alkanut tempaus on saanut ison huomion.
Lontoon lento-onnettomuus sipaisi myös kajaanilaiskoululaisia
Kajaanin Lyseon yhdeksäsluokkalaiset saivat luokkaretken viime hetkillä kokemuksen, jollaista ei ollut tilattu. Kukaan ei kuitenkaan hätääntynyt.
Lukiovertailun kärjessä tutut nimet - katso miten oma lukiosi pärjäsi
Tämän vuoden kolme parasta lukiota löytyvät vertailun mukaan Helsingistä ja Espoosta.
Liikennepuiston maksullisuus ei mennyt läpi kh:ssa
Kajaanin kaupungin sivistyslautakunta päätti toukokuun alussa, että tähän asti maksuttomaan liikennepuistoon aletaan perimään pääsymaksua. Kaupunginhallituksen käsittelyssä asiaa lykättiin ensi viikkoon.
Pihakadun kaahailu loppui istutussaarekkeisiin
Kajaanin asuntomessualue vuodelta 2001 on viime syksynä saanut pihakadulleen autoliikennettä rauhoittaneet istutussaarekkeet. Vuosien varrella Onnelassa on nähty kaksi kolaria ja kaahaamista. Nyt liikenne on rauhoittunut.
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Vuokatti valmiina MM-kisoihin
Vuokatissa järjestettävät kisat ovat yhdet suurimmista suunnistuksen MM-kisoista koskaan, sanoo kansainvälisen suunnistusliiton urheilujohtaja Björn Persson.
