Blogi |

Kari Haakana: Analogianatiivin tulevaisuusshokki

Kun maailma tuntuu muuttuvan liian nopeasti, tulevaisuusshokin uhri pyrkii välttämään tilanteita, joissa muutos konkretisoituu, kirjoittaa Kari Haakana Yle Uutisten blogissaan.

Kari Haakana
Kuva: Olli Sulopuisto

Tieteiskirjailija William Gibson, jota meidän on pitkälti syyttäminen kyber-etuliitteen yleistymisestä, totesi eräässä haastattelussa tulevaisuuden olevan jo täällä. Gibsonin mukaan tulevaisuus on vain epätasaisesti jakautunut.

Globaalilla tasolla epätasaisuus on tietenkin helppo huomata. Helsinkiläisen teinin polttavimpia ongelmia voi olla Starbucksin pitkä jono, josta ei edes voi postata kuvaa Instagramiin, koska wlan on tukossa. Hänen ikätoverinsa toisella puolella maapalloa ei ole koskaan pitänyt kädessään kännykkää.

Mutta eroja on lähempänäkin. Starbucksista kotiutuneen teinin isä on edelleen tiukasti kiinni 40 vuotta sitten syntyneessä mediaympäristössä, jonka keskeisiä osia ovat aamulla luukusta kolahtava lehti ja puoli yhdeksältä televisiossa käynnistyvä uutislähetys.

Tulevaisuusshokkiin ei valitettavasti ole varmaa parannuskeinoa. Varovainen siedätyshoito saattaa kuitenkin tehota.

Teini taas ei ymmärrä ideaa lineaarisesta uutislähetyksestä. Tai lineaarisesta tv:stä yleisemminkään: videomuotoinen sisältöhän on tarjolla YouTubessa, jos se on relevanttia.

Teinin tämänhetkinen maailma näyttäytyy hänen isänsä sukupolvelle tai sitä vanhemmille tulevaisuutena, sillä jostakin syystä päätöksiä yritysmaailmassa ja yhteiskunnassa tekevät yli 40-vuotiaat hyväksyvät ihan oikeaksi todellisuudeksi vain sellaiset asiat, jotka vaikuttavat heidän kokemuspiiriinsä.

Tämän takia esimerkiksi tietokonepelit ovat vasta viimeisen muutaman vuoden aikana nousseet ilmiöksi, josta voi lukea ihan aikuisten lehdissäkin. Pelien tekeminen on muuttunut epämääräisestä nörttitouhusta viralliseen asemaan, peliteollisuudeksi. Toki peliteollisuus on “tulevaisuuden ala”, koska yli 40-vuotias päättäjä ei pelaa. Mutta rahaa sillä tehdään, joten se on tärkeä asia, sitten tulevaisuudessa.

Teinin tämänhetkinen maailma näyttäytyy hänen isänsä sukupolvelle tai sitä vanhemmille tulevaisuutena.

Joskus tulevaisuus kuitenkin murtautuu ikävästi nykypäivään. Uutisissa vilahtelevat 3D-tulostimet, robottiautot tai paketteja kuljettavat lentovehkeet vielä pystyy ohittamaan ohimenevinä höpsötyksinä, mutta kun työpaikan kommunikaatio siirtyy yhtiön intranetistä Facebookiin tai teinin saa varmemmin kiinni WhatsAppilla kuin tekstiviestillä, joutuu analogianatiivi tulevaisuusshokkiin.

Maailma tuntuu muuttuvan liian nopeasti, jolloin shokin uhri pyrkii välttämään tilanteita, joissa muutos konkretisoituu. Shokin piirteitä ovat muun muassa puhe mindfullnessistä, halu lopettaa sosiaalisen median käyttö (radikaaleissa tapauksissa halu lopettaa koko palvelut, tarvittaessa väkivalloin), teoriat siitä kuinka teknologia estää ihmisten todellisen kohtaamisen ja kasvanut halu “tehdä konkreettista työtä” (kansanopiston veneenveistokurssi tai ns. lammasfarmariunelma).

Tulevaisuusshokkiin ei valitettavasti ole varmaa parannuskeinoa. Varovainen siedätyshoito saattaa kuitenkin tehota. Aloittaa voi vaikkapa jonottamalla teinin kanssa kahvilassa ja hyväksymällä, että tällainenkin todellisuus on joillekin olemassa jo tänään.

Kari Haakana
Kirjoittaja on Yle Internetin palvelupäällikkö

Kommentoi aihetta (12 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • Mystinen metsätyömies

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Silmiä avaava ja hykerryttävä kirjoitus ajankohtaiseen aiheeseen, jossa pölyttynyttä teknologiasuhdettaan peittelevää kansanosaa parjattiin osuvasti. Mut muuttuuko ihminen, ja mihin suuntaan? Tulevaisuuden epätasaiseen jakautumiseen koulumaailmassa (tvt-opetuksessa) pitäisi puuttua.

    • Tohtorska

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Minusta ongelma ei ole KOULUJEN tvt-opetus vaan 30-50-vuotiaiden opettaminen. Silloinkin kun jotain opetusta olisi tarjolla, se ei näille oman elämänsä modeeminomistajille kelpaa.

  • ajan mukana pysynyt

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Nyt kirjoittaja kyllä kärjistää pikkuisen liikaa. Saattaahan jostain käyttäminen tuollaisia "analoginatiiveja", mutta tuskin kovin paljoa lähelläkään päättäjiä asemia olevista. Oma tuttavapiirini on aivan tavallista keskiluokkaista väkeä, enkä tiedä yhtään kirjoittajan kuvaamaan analogitumpeloa. 80 vuotiaalla isoäidilläkin on läppäri sähköposteineen ja skypeineen.... nuorison kanssa kommunikoidaan päivittäin whatsupilla sun muilla, töissä on Lynckit ja muut vastaavat päivittäisessä käytössä. Ja minulla ja tuttavillani on ikää sentään vuosikymmen enemmän kuin kirjoittajan mainitsemilla nelikymppisillä.

    • Pätevä?

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Ei kärjistä kirjoittaja ollenkaan liikaa. Meitä on nuoremmissakin ikäluokissa niitä, jotka eivät pidä teknologiasta, sen ylenmääräisestä hyödyntämisestä kaikissa asioissa, ja sen tunkeutumisesta elämän jokaiselle osa-alueelle. Jotkut ihmiset ovat luonteeltaan enemmän avoimia teknologialle, ja uusille asioille yleisemminkin, kun toiset taas pitävät perinteisimmistä tavoista hoitaa asioita, ovat enemmän inhimilliseen, fyysisesti läheiseen kanssakäymiseen suuntautuneita. Esimerkiksi puhelimella puhuessa kuulee sentään tutun äänen pelkkien merkkien tulkinnan sijaan. Jos puhutaan tasa-arvosta, niin miksi tämäkään asia ei sellaista tue, vaan meidät on pakotettu muuttumaan, kysymättä mielipidettä? Osaan käyttää teknologiaa aivan riittävän pätevästi, mutta en pidä siitä, jotain tiettyjä, elämää suuresti helpottavia arkisia osa-alueita lukuunottamatta. Tässäkin asiassa on hyvä olla sokaistumatta, ja ajatella asiaa myös muiden ihmisten kannalta. Oma isoäiti -esimerkit ovat aika kuluneita...

  • yksi katsaus tulevaisuuteen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tulevaisuusshokki on ajatus, että muutaman kymmenen vuoden päästä satoja, jos ei tuhansia nuppineulanpään kokoisia nanokoneita hyrrää meidän ympärillä ja jossain vaiheessa ihon alla elimistössä.

    Voiko niistä kieltäytyä ja mitä sellaiselle ihmisille tapahtuu tai kykeneekö he ylipäätään oleskelemaan yleisissä tiloissa?

    • läpivalaistunut

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Onko tulevaisuuden elämä elämistä läpivalaistuneena. Kaikki voidaan mitata ja tarkista joka hetki. Mitään ei saa piiloon.

  • Tästä vinkkelistä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Vai ei yli 40 vuotias päättäjä pelaa? Tuosta voipi kattella. www.theesa.com/facts/pdfs/ESA_EF_2011.pdf

    • Pom

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kyllä yli 40-vuotias pelaa. Mutta jos on sekä 40+ *ja* päättäjä, niin sit ei :-)

      (Vakavammin, pääsääntöisesti päättäjärooleihin päätyvät ihmiset lienevät niin urasidonnaisia, että kaikenlainen vähäpätöiseksi katsottava toiminta kuten pelaaminen tai perhe jää kyllä jalkoihin. Ellei sitten ole pelannut ihan pienestä alkaen, jolloin se on osa normielämää.)

    • -J-

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Missä tuolla puhutaan yli 40-vuotiaista päättäjistä? Löysin statistiikkaa ainoastaan siitä, että 18-49 -vuotiaat ostavat pelejä, mutta tuo tieto ei hyödytä mitään ilman tarkempaa ikäjakaumaa. Toinen tiedonmuru oli, että pelin ostajan keski-ikä on 41 vuotta, mutta missään ei kerrota huomioko tutkimus sitä, ostettiinko pelit itselle vai lahjaksi.

  • MasaE

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Digitaalisen maailman ulkopuolelle jättäytyminen on toki ongelmallista, mutta yhtä lailla minusta turhan moni unohtaa kokonaan sen analogisen maailman siinä ympärillä. Erityisen selvästi tämä tulee ilmi kriisitilanteissa. Jo sellaiset minikriisit, kuin muutamien päivien sähkökatkot tuntuvat tuovan esiin joukon ihmisiä, jotka ovat kokonaan vieraantuneet siitä maailmasta, joka sähkön puuttuessa jää jäljelle. Edes perusasioita ei ymmärretä. Mistä vettä, mistä ruokaa, mistä lämpöä?

    Yhteiskunnan tulisi kannustaa monipuolisuuteen ja muistaa myös "konkreettisten töiden" olemassaolo yhä edelleen. Vaikka ne vähenevät koko ajan, on hyvä muistaa, että digitaalinen maailma työllistää monipuolisemmin mutta vähemmän. Osa vanhanaikaisen työn kaipuusta voi olla sitä, että kaivataan varmaa, monotonista mutta jatkuvaa työtä, ilman jatkuvaa kilpailua siitä, kuka jää jäljelle seuraavassa harvennuksessa. Ja toisaalta jotain sellaista, jonka merkitys säilyy silloinkin, kun infra ympärillä romahtaa.

  • jokapaikanhöylä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Missä on osoitettu että teknologian luonteva käyttäminen liittyisi ikään tai elettyyn historiaan?

    Opiskelin elektroniikkaa ja ohjelmointia 1970-luvulla. Nyt kun tapaan näitä oman aikansa nörttejä, huomaan että toiset käyttävät tietotekniikkaa juuri sen verran kuin se liittyy työhön. No, sähköpostia voi käyttää myös harrastuksissa. Toiset ovat ensimmäisinä kokeilemassa uusia teknologioita ja sovelluksia. Suurin osa sijoittuu eri tavoin näiden ääripäiden väliin.

  • Yletöntä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Yle ja valtamedia ovat syyllisiä siihen, että muualla maailmassa 1998-2010 yleisesti käyttöönotetut teknologiat tulevat tänne nyt sitten kertarysäyksellä ja nämä analogitv-ihmiset ovat olleet Suomen median armoilla, joka on tehnyt kaikkensa hidastaakseen kehitystä Suomessa. Syynä se, että piireillä ollut Nokiaa salkuissa ja yritettiin pelata aikaa kun muu maailma kehittyi ja Suomi ei.

    Kannattaisi hieman tutkia uutisointia muu maailma vs. Suomi...

    Täällä on tukahdutettu kaikki avoimien teknologioiden kehitys ja aikanaan. Esim Android-alustan ja -yhteisön luoma "ihmiset tekevät ihmisille" -ajatus on edelleen täysin tuntematon täällä Suomessa. Edelleen mennään siinä uskossa, että jokin "yhtiö" tuottaa uusia innovaatioita ja teknologioita. Kyllä se on ne ihmiset ja kyseiset lahjakkaat henkilöt jakavat luomuksiaan joko ilmaiseksi tai sellaiseen hintaan, joka sopii kaikkien kukkaroille...instructables, thingiverse... Arvostakaa ihmisiä, eikä yhtiöitä. Kiitos.

Tuoreimmat aiheesta: Blogi

Pääuutiset

Kotimaa 4

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä