Kari Haakana: Kiiltävä laatta on helppo ja väärä ratkaisu
iPad on hieno laite. Mutta onko se oikea laite kouluun? Vai pitäisikö kouluihin hankkia laitteita, jotka oikeasti opettavat jotakin?
Internetin ja tietotekniikan vaikutus kaikkeen mahdolliseen panee erilaiset päättäjät ahtaalle.
Muutoksen vauhti tuntuu huimalta ja pakottaa tulevaisuutta edes osittain työkseen pähkäilevät ihmiset tekemään arvailuja, usein vaillinaisella tietopohjalla.
Jatkuvaan ja yhä kiihtyvältä tuntuvaan muutokseen törmätään koulussakin.
Lapsille pitäisi opettaa taitoja, joiden avulla voisi opiskella eteenpäin.
Mutta taitojen pitäisi olla relevantteja ainakin jonkin aikaa. Jatkuvat muutokset tuntuvat vanhentavan nyt olennaisilta tuntuvat taidot nopeasti.
Hyvä esimerkki on suhtautuminen tietotekniikkaan. Tietotekniikan kehittymisen jonkinlaiseksi ikoniksi ovat nousseet paitsi matkapuhelimet myös tablettitietokoneet, erityisesti iPad.
Suomessakin on muutamia kokeiluhankkeita, jossa muutaman luokan oppilaille on hankittu iPadit.
Kiiltävien laitteiden kanssa suhraavat lapset näyttävätkin täyttävän tavoitteen: nyt ollaan edistyksen aallonharjalla, kun lapsilla on uusimmat mahdolliset laitteet! Tästä ei modernimmaksi pääse!IPadin ytimessä on digitaalisen sisällön passiivinen kuluttaminen, ei uuden luominen.
Käyttämällä iPadia lapset oppivat kuitenkin lähinnä käyttämään iPadia. Tablettitietokoneen käyttäminen ei erilaisten nettivideoiden perusteella ole erityisen suurta ponnistusta vaativa taito.
Pitäisikö opetuksen siis suuntautua johonkin muuhun kuin tietynlaisen käyttöliittymätason hallintaan?
Käyttöliittymä nimittäin vaihtuu todennäköisesti suhteellisen nopeasti: oman kouluaikani atk-opetus (kyllä, silloin 30 vuotta sitten näitä härpäkkeitä kutsuttiin atk:ksi) totutti koulukkaita merkkipohjaiseen käyttöliittymään. Ja joku hiiriperustainen hommakin oli tässä välissä.
Lisäksi iPad on lähinnä sisällön kuluttamiseen tarkoitettu laite. Sillä voi toki luodakin asioita, mutta sen ytimessä on digitaalisen sisällön passiivinen kuluttaminen, ei uuden luominen.
Tällainen laite ja filosofia tuntuvat jotenkin ikäviltä kouluympäristössä. Tuntuisi mielekkäämmältä edistää oppilaiden valmiuksia luoda itse.
Tästä näkökulmasta Iso-Britanniassa syntynyt Raspberry Pi -tietokone tuntuu fiksulta idealta. Raspberry Pi on luottokortin kokoinen ja muutaman kympin hintainen tietokone. Se toimii Linuxilla tai jollakin muulla avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmällä.
Raspberry Pin koko idea on saada opiskelijat kiinnostumaan paitsi teknologian käytöstä myös teknologian tekemisestä ja uuden luomisesta.Se on iPadin täydellinen vastakohta: edullinen, kömpelö ja opettelua vaativa.
Muutaman kympin hintainen tietokone on tarkoituksella vailla koteloa: sen idea on näyttää, mitä tietokoneen sisällä on ja lisätä uteliaisuutta ja tietämystä.
Se on iPadin täydellinen vastakohta: edullinen, kömpelö ja opettelua vaativa. Raspberry Pi on liki täydellinen vastaus avoimen tekniikan vaatimuksille siinä missä iPad on näiden vaatimusten täydellinen vastakohta.
Epäilen, että Raspberry Pin tulosta kouluihin ei tulla intoilemaan samaan tapaan kuin tablettitietokoneiden tulosta.
Syy on yksinkertainen: me, lastemme asioista päättävät aikuiset, emme näe tämän hetken tarpeiden yli.
Koska osaamme kuitenkin käyttää iPadia, uskomme, että iPadin käyttötaidosta on hyötyä tulevaisuudessakin.
Kari Haakana
Kirjoittaja on Yle Internetin palvelupäällikkö
Tuoreimmat aiheesta: Blogi
Sanna Ukkola: Taskukokoiset lolitat
Kasvavatko pikkutytöt aikuisiksi liian varhain, kysyy Sanna Ukkola blogikirjoituksessaan.
Pekka Ervasti: Ketjukirje Jemenistä
Terveisiä täältä Jemenistä! Kautta kahleitteni, minua on kohdeltu hyvin.
Kari Haakana: Uutispaaston jälkeen
Kuukauden uutispaaston jälkeen ripseni eivät ole pidentyneet, mutta suhteeni uutisiin on muuttunut.
Jari Korkki: Sanni, Lottotyttö
Kokoomuksen nuorisokerhon mainio kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen on mukava ihminen ja tuore äiti, josta vilpittömät onnittelut. Tapasimme tiistaina ja vaunuunkin kurkistin, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.
Jyrki Kasvi: Yksityisyys on katoavaista
Poliisien lisäksi pitää luottaa myös poliitikoihin, joiden säätämiä lakeja poliisit panevat toimeen, muistuttaa Jyrki Kasvi blogissaan.
Ruben Stiller: Sinä – panttivanki
Suomi on tyly maa. Täällä vapautettu panttivankikin leimataan valtion kustannuseräksi. Uhrit näyttävät olevan epäilyksenalaisia, kunnes toisin todistetaan, kirjoittaa Ruben Stiller blogissaan.
Pekka Ervasti: Arkadian Puuhamaa
Eduskunnan istuntosali on kuin HIFK:n matsi. Aina sattuu ja tapahtuu, kirjoittaa Pekka Ervasti blogissaan.
Kari Haakana: Embargo meni jo
Miksi et ole lukenut yhdenkään suomalaisen tiedotusvälineen arviota Kultahattu-elokuvasta, vaikka kriitikot ovat sen jo nähneet? Koska arvostelijat sitoutuvat elokuvien tekijöiden ja levittäjien vaatimuksiin kritiikkien ja jopa tweettien julkaisuaikataulusta. Käytäntö on outo ja vanhentunut, pohtii Kari Haakana blogissaan.
Petri Kejonen: Suomen paikka Rupertin karttapallossa
Suomi on vuosikymmeniä pyristellyt irti idän otteesta. Suomettumisen alla eteni lännettyminen. Kirkkaimpana kruununa Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Rupert Murdoch ei ole tästä projektista kuullut.
Anna Perho: Melkein totta
Supersiskojen kannattaisi viestiä tavalla, joka on totta, kirjoittaa Anna Perho blogissaan.

Kommentoi aihetta
(67 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Markku
Ilmoita asiattomasta kommentistaLoistava kirjoitus. Asia on juuri näin. Tulevaisuuden tekijöitä tuliis opettaa olemaan luovia, ajattelemaan ja opettelemaan asiat vaikeimman kautta. Näinhän tehdään muussakin opetuksesa, eihän matematiikkaakaan opi taskulaskimella. Kuluttajatasolle tarkoitettu laite ei tätä tue.
Linuxista löytyy työkalut ohjelmointiin,kuvankäsittelyyn ja ihan mihin vain, eikä niiden käytöstä tarvitse maksaa. Kiiltävien trendien perässä juoksijat ovat hölmöjä.
Juba
Ilmoita asiattomasta kommentistaAsia on juuri näin!
Nykyopettaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaTietoteknisesti keskimääräinen opettaja käyttää koulussa tietotekniikkaa valmiiden yleensä kustantajien tekemän materiaalin muodossa. Siis oppilaat tekevät tehtäviä tietokoneella tai tabletilla. Etevämmät opettajat yrittävät saada oppilaat luomaan tekniikalla kuten he loisivat kynällä ja paperillakin. Tässä tullaan siihen faktaan että varsinaista käyttöliittymää ei oikeastaan opeteta ollenkaan. Vedotaan vaan, että kyllä ne lapset osaa kun ne on niin taitavia. Samaan aikaan suurin osa lapsista ei tunne tietotekniikan suurinta lahjaa ihmiskunnalle, "undo" ominaisuutta. Jotta lapset voivat luoda pitäisi heidän osata käyttöliittymän ja ohjelmiston perusteet, rajallisella ajalla ja lasten oppimisnopeudella tämä on haasteellista. Siinä kosketuspohjaiset käyttöliittymät hurauttavat ohitse. Intuitiiviset käyttöliittymät ohjaavat itsestään käyttäjää ja tarjoavat aina rajattuja mutta mahdollisia vaihtoehtoja työn jatkamiseksi. Klikkaa kenttää, saat näppiksen mallilla. Tämä on helpotus lapsille.
Jake
Ilmoita asiattomasta kommentistaKerrankin täytyy todeta, että opettaja on paremmin luovuuden vahvistamisessa kuin tuo Haakana.
Ei ankea työkalu ja koneen sisällön näkeminen monia innosta ...paitsi insinööriajattelu-ihmisiä.
Luovuus on vallan muuta kuin teknisten vempaimien käytön ymmärrystä.
valkotaulu on iPadia luovempi
Ilmoita asiattomasta kommentista"Luovuus on muuta kuin teknisten vempaimien käytön ymmärrystä."
Mitä se sitten on, tai mitä sellaista luovaa iPadilla voi tehdä, joka ei onnistuisi perinteisillä välineillä? Tämä on se oleellinen kysymys. Jos halutaan hankkia teknisiä laitteita, niiden kanssa on järkevä opetella sitä "insinööriluovuutta", mutta ei voi väittää, että tekninen laite parantaisi lähtökohtaisesti luovuutta millään muulla tavalla.
Perustelen tätä väitettä sillä, että edes kovimmilla insinöörialoilla (esim. ohjelmistoala) varsinainen luova prosessi alkaa yhä lähes aina valkotaulun ääressä ilman hienoja teknisiä laitteita. Toki myöhemmin tulevat mukaan hienommat välineet, mutta näissä puhutaan ammattilaistason työkaluista, joihin koulujen on turha panostaa.
Kaiken kaikkiaan on hölmöä kuvitella, että kiiltävä iPad parantaisi jotenkin luovaa prosessia. Todellisten luovien ammattilaisten välineet ovat aivan eri asioita. Mieluummin opetetaan kouluissa, kuinka perinteisiä välineillä ollaan luovia.
Tommi Kokko
Ilmoita asiattomasta kommentistaHyvin analysoitu tämä nykymeno; jättiläiset hallitsevat meitä, ja kaikkialla vai ihastellaan näitä ipadea sun muita jotka teettävät meillä mitä itse haluavat!
Fossiiliope
Ilmoita asiattomasta kommentistaHyvä että koulujen tekniikasta on alettu puhua myös kriittisesti. Oma kokemukseni on, että mitä hienommat vempeleet lapsille annetaan, sitä vähemmän huomiota jää sisällölle. Yläasteella ei jakseta edes lukea läpi niitä Wikipedian artikkeleita, jotka sitten copypastetaan esitelmään ja lukea tankataan paperista esittelytilanteessa. Kyllähän oppilailta syntyy vaikka miten hienoja Prezejä, powerpointteja, linkityksiä sinne sun tänne ja lyhyitä itsekuvattuja videoita, mutta valitettavasti niiden informatiivinen sisältö on köyhä eikä niistä jää mieleen mitään jälkikäteen - ei oppilaalle eikä tämän kanssaopiskelijoille.
Fossiiliope 2
Ilmoita asiattomasta kommentistaPlakkarissa on 30 vuotta opetusta. Odotan innolla, että pääsen käyttämään tablettilaitteita oppilaideni kanssa. Vempeleet eivät toki sinänsä paranna oppimista, mutta ne lisäävät oppijan innostusta. Hyvässä ja tiukassa ohjauksessa ja opastuksessa ne vahvistavat myös opetuksen vaikuttavuutta. Wikipediat, copypasteaminen ja kököt esitykset eivät tarvitse olla todellisuutta. Opettajan pitää olla tietenkin itse kiinnostunut niin opettamastaan asiasta kuin opettamisesta. Ope on paljon vartija.
opettajan taidot ratkaisevat
Ilmoita asiattomasta kommentistaKynää, paperia ja liitutauluakin voi käyttää opetuksessa oppimisen kannalta mielekkäästi tai siten, että oppi valuu oppijasta kuin vesi hanhen selästä. Pedagogiset valinnat on asian ydin, eikä mikään väline.
Timo
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlipa harvinaisen terve kirjoitus oppimisen edellytyksistä
Antti
Ilmoita asiattomasta kommentistaIpad ei ole yhtä kuin tabletti, niitä on muitakin. Parempia ja halvempia. Koululaiset eivät tarvitse ylihinnoiteltua trendiroskaa vaan aidosti hyödyllisen oppimisvälineen. Sitäpaitsi, millä rahalla muka hankitaan yli 500€ laite kymmenille tuhansille koululaisille rikottavaksi (ikävä yleistys, mutta lapsille sattuu ja tapahtuu). Jo huoltokustannukset vuosittain olisivat huimat.
Hamara
Ilmoita asiattomasta kommentistaNo, eihän nämä instituutiot maksa noista härpäkkeistä kuin murto-osan siitä mitä normi kuluttaja. Kaikkia tunnetuimpia käyttöjärjestelmiä ja käyttöliittymiä käyttäneenä voin todeta, että niin paljon kuin se joitakin tuntuu jurppivan niin ylivoimaisesti helpoin, yksinkertaisin ja mukavin käyttöliittymä on tuossa iPadissa ja ompun koneissa yleensäkin. Niissä kun ei sen opetteluun mene juurikaan aikaa sillä jokainen, etenkin lapsi oppii käyttämään sitä hetkessä. Tai, paremminkin osaa siitä hetkestä lähtien kun ensimmäisen kerran sormensa näytölle tai näppäimistölle laskee. Win tulee hyvin perässä nyt kun ovat vihdoin tajunneet käyttöliittymän vaivattomuuden ja mukavuuden merkitsevän jotain. Anroidit toimivat joo, mutta tökkivät ja töksähtelevät huomattavasti enemmän. Kun käyttöliittymän hallinnan opetteluun ei mene aikaa niin jää aikaa sille olennaiselle, siis muullekin kuin sisällön passsiiviselle kuluttamiselle.
Nemesis
Ilmoita asiattomasta kommentistaEipö ole vieläkään tullt vastaan sitä "parempaa ja halvempaa" tablettia. Olen testannut Samsungin tabletteja, jotka on suunnilleen samanhintaisia, ja käyttökokemus on jossain valovuosien päässä iPadiin verrattuna. Sovellukset oli kömpelöitä, käyttö oli töksähtelevää. Joillekkin propellipäille ne Android-tabletit voivat olla se sopivin vaihtoehto, niissä kun pääsee kääntämään kerneleitä ja asentamaan palvelimia, mutta kenellekkään muulle ne ei sitten sovikkaan.
Kyllä tabletteihin pätee sama viisaus kuin melkein kaikkeen muuhunkin: köyhällä ei ole varaa halpaan. Sikahalpoja tabletteja on pilvin pimein. Ja ne on järjestään niin huonoja ja kömpelöitä, että ne jäävät laatikon pohjalle pölyttymään.
Ja eihän ne oppilaat opettelisi iPadin käyttöä, vaan he käyttäisivät iPadia oppikirjojen lukemiseen, sisällön luomiseen. iPad olisi väline, ei päämäärä. Ja sen välineen tulee olla taustalla näkymättömissä. Ja juuri tuossa iPad olisi parhaimmillaan.
Opettaja ala-asteelta
Ilmoita asiattomasta kommentistaiPadeilla nimenomaan harjoitetaan sisällön tuottamista: musiikkia, videoita, e-kirjoja, valokuvia, stop-motion animaatioita jne. Tässä käytössä iPad on toimiva, tietysti parannettavaakin löytyy, eihän laitetta ensisijaisesti opetuskäyttöön ole suunniteltu. Se mitä iPadeilla/muilla laitteilla tehdään, riippuu pitkälti ohjelmistojen suunnittelijoista. iPadeihin on tällä hetkellä paras tarjonta erilaisia opetukseen soveltuvia ohjelmia. Eikö olisi melkoinen riski satsata "tulevaisuuden" laitteeseen, siihen seuraavaan todennäköiseen hittiin?
luokanopettaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaHaakanan kirjoitus floppaa lähtiessään siitä, että TVT:tä tuodaan kouluun teknologian oppimisen vuoksi. Samalla logiikalla paperia käytetään, jotta opittaisiin käyttämään paperia. Haakanakin on kuitenkin tn. oppinut lukemaan, kirjoittamaan ja paljon muuta paperin avulla.
Sähköjänis
Ilmoita asiattomasta kommentistaEhkäpä ipadeja ei hankitakaan kouluihin jotta oppilaat oppisivat niitä käyttämään; kuten kirjoittaja toteaa, se on triviaalia. Ehkä niitä hankitaan juuri siksi että niiden käyttäminen on niin helppoa että oppilaat voivat keskittyä sisältöön; tiedon hakuun, yhdistämiseen, tuottamiseen.
Varmasti myös pedagogisten sovellusten määrä kasvaa laitteiden yleistyessä opetusympäristöissä.
Lieneekö kirjoittajalla omakohtaista kokemusta siitä mihin laitteita käytetään kouluissa vai perustuuko juttu vain aamukahvipöydässä syntyneeseen mutuun?
Risto
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlen jo jonkin aikaa ollut huolissani opiskelun tuloksista nykyisillä tekniikoilla. Kun opiskelijoille jaetaan kannettava tietokone tai muu vastaava laite opiskelukäyttöön, usein näyttää käyvän niin, että kyseistä laitetta käytetään muuhun kuin asian opiskeluun ja että varsinainen oppiminen jää puuttumaan. Nyt opiskelijat oppivat hakemaan tietoa nopeasti ja liittämään hakemansa tiedon uusiin yhteyksiin. Koska opiskelijat ainoastaan oppivat hakemaan tietoa nopeasti, milloin he oppivat varsinaisen asian? Eivät he työssään voi jokaisessa eteen tulevassa tilanteessa käydä nopeasti googlettamassa vastauksia ongelmiin.