Moni ajattelee suomalaisuuden ja Suomen kielen juurien löytyvän Karjalasta pitkälti Kalevalan ansiosta. Vieläkö näistä juurista löytyy jälkiä?

- Kun mennään ajassa taaksepäin ja puhutaan 1800-luvusta ja vaikka varhaisemmistakin ajoista, on jälkiä vielä olemassa, mutta silloin asiaa täytyy lähestyä myös ihmisten ja perimätiedon kautta. Karjalan kielihän on vielä elossa ja esimerkiksi sotia edeltäneen Suomen itärajan itäpuolella vanhat perinteet elävät yhä. Osa näistä perinteistä siirtyi siirtoväen mukana Suomen puolelle, eli silloin puhutaan vaikka itkuvirsistä, joten tällaista tietoa löytyy edelleen, selventää Takala.

Suomalaisille myyttinen runonlaulajien Karjala on hyvin aistittavissa vielä tänäkin päivänä.

- Se maisema, josta nämä perinteet on ammennettu on hyvin säilynyt etenkin rajavyöhykkeellä, jossa liikkumista rajoitettiin voimakkaasti. Siellä luonto on monin paikoin säilynyt koskemattomana ja siellä voi edelleen aistia sen tunnelman, josta tämä kulttuuri on lähtöisin, muistuttaa Takala.

Miten Suomessa elettiin 10 000 vuotta sitten?

Takalan todellinen tutkimuskohde vie kuitenkin esihistorialliselle ajalle, noin 10 000 vuoden taakse ja kyse on Etelä-Suomen varhaisimman jääkauden jälkeisen asumisen selvittämisestä.

- Tärkeintä olisi saada selville mistä ja minne ensimmäiset asukkaat tulivat ja tietoa alkaa olla jo paljon, sillä nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä voimme saada paljon tietoa vaikkapa palaneesta luupalasta tai kvartsisirpaleista, kertoo Takala.

Arkeologiasta tulee monelle mieleen romanttinen kuvia faaraoiden hautoja tutkivista tiedemiehistä, jotka löytävät suunnattomia aarreaittoja. Tällaisten löytöjen rinnalla palaneet luunpalat saattavat jäädä pahasti varjoon. Kiinnostavatko tällaiset löydöt yleisöä, vai "onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella"?

- Onhan se selvää, että ihmisten mielissä muodostuva kuva selkä kyyryssä, rystyset maata viistäen kulkevasta alkusuomalaisesta ei voi kilpailla esimerkiksi faaraoiden kanssa, mutta toisaalta täytyy myös muistaa se, ettei tuollainen primitiivinen kuva alkusuomalaisista pidä paikkaansa. Tänne tulleiden ihmisten oli pakko olla älykkäitä ja sitkeitä selvitäkseen näissä olosuhteissa. Pelkästään hengissä pysyminen on vaatinut tietoa, kekseliäisyyttä ja tahtoa, muistuttaa Takala.

Monissa ulkomaisissa museoissa, esimerkiksi Dublinissa, on rekonstruoitu entisaikojen asumuksia ja havainnollistettu ihmisten elämää menneinä aikoina. Joko tällainen onnistuisi Suomessa?

- Löydökset ovat toistaiseksi olleet hyvin vähäisiä, jotta voisimme kertoa, miten täällä elettiin 10.000 vuotta sitten. Jos tekisimme vaikka jäämies ötzin tapaisen löydön, voisimme kertoa enemmän siitä, miltä elämä näytti yksilötasolla. Esimerkiksi 5000 vuoden takaisista elintavoista tiedämme jo niin paljon, että tällainen voisi olla mahdollista. Meillä on jo paljon tietoa muun muassa asumisesta ja aseista, selvittää Takala.