Käsikirja liperiläisyyden ytimeen
Liperi-Seuran tuore julkaisu Tuplahuttu ja Sipruvelli on ruoka- ja perinnekirja. Se esittelee vanhoin valokuvin, mukavin tarinoin ja ruoka-alan ihmisten kokemuksella elämää Liperissä. Vaikka kirja kertoo menneestä, tarjolla olevat reseptit toimivat mainiosti 2000-luvullakin.
- Tuplahuttu ja Sipruvelli -kirja on jatkoa liperiläisestä ruoka- ja kekriperinteestä tehdylle filmille. Liperi-Seura on kerännyt cd-muotoon paikallista perinnettä; materiaalia on karttunut muunmuassa meijerin toiminnasta, pellavan kasvatuksesta, vanhoista maatalousnäyttelyistä ja ruokaperinteestä. Että perinnetieto siirtyisi eteenpäin, päätimme koota asiaa myös kirjan kansien väliin, Reetta Juvonen kertoo.
Kirja on syntynyt pääosin voimalla seitsemän naisen. Liperiläisen särpimen syntyjä syviä on koonnut ja työstänyt Liperi-Seura ry:n ruokaperinnetyöryhmä. Juvosen ohella ovat ahkeroineet Kaija Matilainen, Maija Laaninen, Sisko Piiroinen, Raili Räty, Seija Räty ja Riitta Tiihonen.
- Kirjan ulkoasu ja sävy on pyritty tekemään pehmeän puhuttelevaksi. Onni Puhakan perikunnan kuvakokoelma ja liperiläisten lainaamat kuvat muodostavat kirjan rungon. Niiden kautta pääsemme hetkessä kurkistamaan entisajan elämänmenoon, Juvonen kertoo hyvillä mielin.
Kirjan taitosta vastaa Riitta Parkkinen, ja tarinoiden tukena olevat piirrokset ovat lähtöisin Noora Matilaisen kynästä.
Amalian lusikkaleivät
Tuplahuttu ja Sipruvelli ei ole perinteinen keittokirja, vaan kuvia ja reseptejä pienten tarinoiden lomassa tarjoava aikamatka. Jo kirjan sisällys antaa viitteitä siitä, että perinneteosta on koottu pilke silmäkulmassa.
- Tässä ajassa voisi olla hyvinkin viisasta tehdä kuten eräs kirjan luvuista on otsikoitu, "Syöttyy syrjälleen". Ennen otettiin aikaa asettua: tuvan lattialla tai ikkunanvieripenkeillä pidettiin lepohetki ennen päivän töiden jatkamista, toteaa Reetta Juvonen.
Kirja haluaa myös muistuttaa vanhoista perinnejuhlista ja niiden historiallisista taustoista. Jouluakin tärkeämpänä pidettiin ennen kekrijuhlia, keyriä, jota juhlittiin suurena satokauden korjuujuhlana. Kirjan reseptien joukossa on myös paljon herkkuja, jotka kulkevat paikallisten asukkaiden nimissä.
- Pitokokki Amalia Pelli oli aikanaan kuulu nimissään kulkevista lusikkaleivistä. Ne ovat yksi liperiläinen erikoisuus. Amalialla oli kuulema oma tietynmallinen lusikkakin, jolla syntyi juuri oikeanmuotoisia pikkuleipiä. Ne olivat myös niin suosittuja, ettei sitä juhlaa, johon niitä ei olisi ennätetty tehdä, Juvonen kertoo.
Tuplahuttu ja Sipruvelli -kirja julkaistaan virallisesti Liperi-Seuran 50-vuotisjuhlissa lauantaina Liperin koulukeskuksessa.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Venäläinen helikopteri luvatta Suomen puolella?
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutkii mahdollista helikopterin aiheuttamaa valtakunnan rajan ylittämistä Venäjältä Suomeen ja takaisin Venäjälle, Lieksan Otrosvaaran alueella.
John Deeren Joensuun tehtaalla juhlitaan 40 vuotta
Deere & Company -yhtiö perustettiin vuonna 1837 eli takana on 175 vuotta. John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehdas puolestaan perustettiin vuonna 1972, ja niinpä tehtaalla vietetäänkin 40-vuotisjuhlavuotta. Juhlapuheiden aika oli perjantaina 25. toukokuuta.
Malmikaivostoiminta polkaistiin Polvijärvellä ja Kaavilla
Australialaisyhtiö louhii Polvijärvellä maa-ainesta, josta rikastetaan Kaavilla kuparia, kultaa ja sinkkiä. Elinkeinoministeri sanoo korostavansa kaivosyhtiölle Suomen ympäristövaatimustasoa.
Pohjois-Karjalaan kaksi uutta neuvosta
Tasavallan presidentti on myöntänyt kauppaneuvoksen arvonimen joensuulaiselle toimitusjohtajalle, ylioppilasmerkonomi Harri Jorma Bromanille ja maaviljelysneuvoksen arvonimen nurmeslaiselle maanviljelijälle, agrologi Timo Juhani Komulaislle.
Joensuun näyttelyssä 4600 koiraa
Joensuussa järjestetään lauantaina ja sunnuntaina Suvi-Karelia 2012 koiranäyttely, jossa on mukana koiria Suomen lisäksi myös muun muassa Venäjältä. Tuomareita raviradan näyttelysssä puolestaan on 13 maasta.
Joensuu edelleen mukana palvelukeskuksen paikkakunnaksi
Puolustusministeriö esittää Puolustusvoimien palvelukeskusta Kouvolaan tai Joensuuhun. Puolustusvoimien esittämä Tuusula sen sijaan on pudotettu pois. Sijoituspaikkakuntaa käsitellään ennen puolustusministeriön lopullista päätöstä vielä toukokuun aikana alueellistamisen koordinaatioryhmässä.
Seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa nousee Itä-Suomeen
Valtio rahoittaa itäsuomalaisten liikuntapaikkojen rakentamista 800 000 eurolla tänä vuonna. Tuen avulla kolmen maakunnan alueelle nousee seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa.
Jolkkonen vihkii ensimmäiset pappinsa
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen toimittaa ensimmäisen papiksi vihkimisen helluntaipäivän messun yhteydessä Kuopion tuomiokirkossa.
Tohmajärven eteläisissä kylissä maaseutu elää vireästi
Viikon kyläkiertue jatkuu tiistaina 29.5. Tohmajärvellä. Neljä kylää (Akkala, Jouhkola, Timola ja Riikola) muodostavat kylätoiminnassa Tohmajärven eteläiset kylän-kokonaisuuden.
Erikoisluokissa on imua
Erikoisluokkien vetovoima Joensuun kouluissa on vahva. Esimerkiksi Pielisjoen yläkoulun luonnontieteiden ja matematiikan luokalle Karsikkoon hakijoita oli kaksinkertainen määrä, mitä opetukseen mahtuu. Lyseon peruskoulun uusi englannin kielipainotteinen erikoisluokka yllätti. Hakijoita oli Joensuusta ja ympäristökunnista yli kaksikymmentä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.