Muutama käsi kohoaa, kun Sääksjärven koulun rehtori Seppo Siitonen kysyy yhdeksäsluokkalaisilta, kuinka moni on saanut "kaken". Kake, eli kasvatuskeskustelu, on täällä painava sana - se tarkoittaa, että on jäänyt kiinni pahanteosta.

Kahdeksasluokkalainen Monica poistui luokasta kesken oppitunnin ja viipyi välipala-automaatilla turhan pitkään.

- Kun menimme takaisin luokkaan, meille sanottiin, että siitä tulee rangaistus. Sitten meidät kuulutettiin opettajanhuoneeseen eräs päivä ja saimme kaken.

Keskustelussa oppilas joutuu käymään läpi sääntöjen rikkomiseen johtanutta käytöstään ja soittamaan vanhemmilleen.

Paluuta jälki-istuntoihin ei ole

Kasvatuskeskustelut otettiin käyttöön Sääksjärven koululla, kun huomattiin, etteivät jälki-istunnot toimineet.

- Jälki-istunnoilla ei ollut sitä kasvattavaa merkitystä, mikä niillä on kuviteltu olevan. Käytös ei jälki-istunnosta muuttunut, kertoo rehtori Seppo Siitonen.

Kasvatuskeskustelujen tulokset ovat olleet hyviä: heti ensimmäisenä vuonna kasvatuskeskustelujen määrä oli puolet edellisen vuoden jälki-istuntojen määrästä ja sillä tiellä on pysytty.

Vaikka jälki-istuntoa käytetään edelleen valtaosassa Suomen kouluja, on kasvatuskeskusteluiden käyttö lisääntynyt viime vuosina. Jokainen koulu soveltaa keskustelumallia hieman omalla tavallaan, mutta pääasia on keskustella sekä oppilaan että vanhempien kanssa.

Juttelu ei aina riitä rangaistukseksi

Sääksjärven koulun yhdeksäsluokkalaiset eivät pidä kasvatuskeskustelua niin pahana rangaistuksena kuin jälki-istuntoja. Toisiin ei puhe tehoa, pohtii historian opettaja ja kasvatuskeskusteluja vetävä Juha Raunio.

- Se toimii niille, jotka ovat harvoin pahanteossa. Totta kai on myös niitä oppilaita, joilla on paljon kakeja, ja jotka ei välitä. Heille kake menee yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.

Raunio kuitenkin huomauttaa, että tänä vuonna kasvatuskeskusteluja on ollut vähän, joten toimita puree.

Nykynuoret eivät myöskään sulata rangaistuksia mukisematta.

- Lapset on hyvin avoimia, aktiivisia ja heillä on selkeät omat mielipiteet, jotka he tuovat esille. He eivät halua nähdä epäoikeudenmukaisuutta ympärillään varsinkaan itsenä kohdalla ja tämän he tuovat selkeästi esille, sanoo rehtori Seppo Siitonen.

Tärkeintä olisi siis reilulla pelillä saada kaikki käyttäytymään sääntöjen mukaan.

- Oppilasta on kuunneltava, ja hänelle on annettava mahdollisuus tässä kasvatuskeskustelussa. Viemme asiaa eteenpäin hyvin ratkaisukeskeisesti ja haemme parasta tulosta katsomalla eteenpäin, täydentää Siitonen.