Tiede

Kasvokkain: Miltä tuntuu olla tieteen supertähti, Kari Enqvist?

Avaruutta, maailmankaikkeuden rakennetta ja sen pienimpiä osasia koskevat uutiset ovat tiedeuutisten luetuimpia. Helsingin yliopiston kosmologian professori Kari Enqvist kertoo, miksi tiede kiinnostaa.

Kari Enqvist
Kari Enqvist Kuva: Pauli Boström / Yle

Torstainen tieto gravitaatioaalloista ei taida liikuuttaa meikäläisten arkipäivää?

– Eihän se sikäli liikuta, että tulisi joku laite, joita voitaisiin täällä rakentaa ja sitten myydä kiinalaisille. On silti väärin sanoa, ettei se vaikuttaisi arkipäivään mitenkään. Voisi sanoa, ettei sekään vaikuta, että maapallo kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Maanviljelijän kannalta on yhdentekevää, mikä kiertää mitäkin niin kauan kuin kesää seuraa syksy ja syksyä talvi.

– Mutta onhan sillä valtava merkitys meidän maailmankuvamme kannalta: mitä me tunnemme olevamme ihmisinä.

– Kysymme usein, mitä on olla ihminen tai miten ihminen suhtautuu maailmankaikkeuteen. Kysymykseen liittyy tunne, jolla ei ole ehkä välinearvoa, mutta joka on monille yhtä kaikki tavattoman tärkeä.

Tähdet ja tähtitiede kiinnostavat ihmisiä. Miksi?

– Verrattuna toiseen ääripäähän, hiukkasfysikkaan, tähtitiede on konkreettisempaa ja käsinkosketeltavaa. Tähtiä ja tähtitaivasta voi vaikka vain katsella. Tähdistä saadaan teleskoopeilla myös hienoja kuvia. Tällainen konkretia ja visualisaatio puuttuvat hiukkasfysiikasta.

Tieteen luonteeseen kuuluu myös erehdys, mutta pitkässä juoksussa mennään kohti yhä tarkentuvaa kuvaa ja totuutta.

– Kari Enqvist

– Kiinnostusta lisää tietoisuus siitä, että avaruus on tavattoman suuri ja sieltä löytyy vaikka mitä ihmeelliistä. Tähän liittyy myös eksistentiaalinen aspekti: maapallo on tavattoman pieni ja avaruus valtavan suuri. Se saa ajatukset menemään iänkaikkisuuskysymyksiin, kuten mikä on ihminen ja ihmisen osa tässä maailmankaikkeudessa.

Eihän taivaalla näy kuin valopisteitä.

– Näin se tietysti on, mutta ei vain pisteitä, jotka taivaalla tuikkivat. Voi mennä vaikka Ursan tähtitorniin ja nähdä avaruutta pisteiden takana: tähtisumuja ja muuta kiinnostavaa.

Tieteen saavutukset viimeisen sadan vuoden aikana ovat olleet vaikuttavia. Ja tuntuu siltä, että tahti vain kiihtyy.

– On totta, että viimeiset sata vuotta ovat avaruutta ja muita luonnontieteitä ajatellen vallankumouksellisia. Einsteinin suhteellisuusteorian julkaisemisen aikaan ei tiedetty, että linnunradan ulkopuolella on muita galakseja ja että avaruus on paljon kuviteltua suurempi.

– Sitten on tullut alkuräjähdysteoria ja sen varmentaminen. Runsaat 15 vuotta sitten ymmärrettiin maailmankaikkeuden kiihtyvä laajeneminen, pimeä energia ja nyt sitten gravitaatioaallot niittinä kaiken hyvän päälle.

– On totta, että tietoa on tullut. Ei ehkä kuitenkaan kiihtyvää vauhtia. Tutkimuslaitteet ovat parantuneet ja ilman tietokoneita näihin saavutuksiin ei olisi päästy. Ne ovat olleet merkittävä askel eteenpäin.

Tieteellinen tieto ei ole usein maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Mistä tiedämme, että siihen voi luottaa?

– Näin se tietysti on, ettei ole sertifikaattia siitä, että on absoluuttisesti totta. Tiede ei myöskään matemaattisessa mielessä pysty löytämään totuuksia. Tiede on työkalu, joka tuottaa mahdollisimman luotettavaa tietoa. Maallikon täytyy luottaa siihen, että tiedemiehet tietävät mitä tekevät ja että heidän keskinäisen kilpailunsa kautta suodattuu se tieto, joka on kaikkein luotettavinta.

– Historiaa katsoen on tällä lailla saatu selville kaikkein luotettavin tieto.

Erityisesti omalta alaltasi tulee hämmästyttävää ja yllättävää tietoa. Kuinka otat sen vastaan?

Vaikuttaa, että perustututkimus on osin korvannut uskonnon maailmanselittäjänä. Tämä kehitys on historian megatrendi.

– Kari Enqvist

– Ongelma on, että tiedonvälitys haluaa suuren uutisen, joka tapahtuu juuri nyt. Kaikki tieteen merkittävät tulokset tulevat harvoin yllätyksenä. Niitä varmistellaan monta vuotta, saadaan ensimmäisiä heikkoja signaaleja, kunnes lopulta varmistuu, että jotain, vaikkapa Higgsin hiukkanen, on löydetty.

– Gravitaatioaaltojakin odoteltiin kovasti ja vakaasti uskottiin, että niitä täytyy löytyä. Kysymys oli siitä, että LIGO:n havaintolaite oli saanut tuunattua vehkeensä niin herkäksi, että niitä todella näkyi.

Lääketieteellisen tutkimuksen tulokset yllättävät usein. Välillä tuntuu, ettei niihin ole aina luottamista.

– Lääketiede on eri asia kuin fundamentaaliset luonnontieteet. Sen tutkimuskohde, ihminen, on hirvittävän monimutkainen. Vaivoihin ja sairauksiin on ziljoonittain syitä ja kirkkaan kokonaiskuvan muodostaminen on vaikeaa.

– Esimerkiksi gravitaatioaalloissa tai kosmisissa tapahtumissa on ikään kuin vain mykkä ja armoton fysiikka, joka sanelee sen, mikä voi olla olemassa. Siinä ei ole tulkinnanvaraa juuri lainkaan.

Miten suhtautuisit tietoon, jonka mukaan syöpään on löytynyt lopullinen parannuskeino?

– Kyllä minä sitä voimakkaasti epäilisin. Syöpään ei ole yhtä syytä, eikä taikapilleriä ole olemassa. Pikkuhiljaa kuitenkin kuljetaan kohti sitä, että syöpä parannetaan. Syövän hoidossa on jo tapahtunut valtavaa edistystä.

– Lääketiede on oma lajinsa, koska siihen liittyy paljon inhimillisiä ja taloudellisiakin tekijöitä. Hypetystä saatetaan laittaa liikkeelle lääkeyritysten voittojenkin takia.

Onko sinulla neuvoja tiedeuutisten lukijoille?

Tiedonvälitys haluaa suuren uutisen, joka tapahtuu juuri nyt. Kaikki tieteen merkittävät tulokset tulevat harvoin yllätyksenä.

– Kari Enqvist

– Tieteessä ei joka päivä tule uusia löydöksiä. Niin se vaan menee. Tieteen etenemisvauhti on yleensä hidas. Sen eteneminen ei ole sitä, että hypitään yksittäisestä tuloksesta toiseen, kuin ylitettäisiin jokea kiveltä kivelle hyppien. Kaikki löydökset ovat jollain tavalla toisiinsa yhteydessä ja yksittäiset tulokset mullistavat hyvin harvoin kokonaista tieteenalaa.

– Tieteen luonteiseen kuuluu myös, että tulee huteja. Tämä ei kuitenkaan mitätöi tiedettä kokonaisuutena, koska tiede on itseään korjaavaa. Jos tulee väärä havainto, jonka mukaan kaikki pitää panna uusiksi, tutkitaan asiaa lisää. Useimmiten osoittautuu, että tutkimuksessa oli jotain vikaa: laitteesta voi olla piuha irti tai mitä tahansa. Tulokset pitää osata ottaa aina vähän ”suolan kanssa”.

– Tämä on usein myös tiedeuutisoinnin ongelma. Lehteen ei ole kiva kirjoittaa, että 70 prosentin todennäköisyydellä on löydetty jotain ja ehkä jotain selviää, kun odotellaan pari vuotta.

– Tieteen luonteeseen kuuluu myös erehdys, mutta pitkässä juoksussa mennään kohti yhä tarkentuvaa kuvaa ja totuutta.

Oman alasi tutkijat ovat nykyisin tieteen supertähtiä. Miltä se tuntuu?

– Olisi kai valehtelua sanoa, ettei se ollenkaan hyvältä tunnu. On mukavaa, että ihmiset arvostavat tällaista perustutkimusta. Syy on ehkä se, että nykyihmisen perustarpeet on enemmän tai vähemmän tyydytetty ja suurempaan rooliin nousevat maailmankuvakysymykset, kuten missä olemme, minne menemme ja miten ihminen suhtautuu tähän kaikkeen.

– Siksi tällaiset kaukaisilta tuntuvat tieteenalat – kosmologia, astrofysiikka, hiukkasfysiikka – ovat hyvin kiinnostavia ihmisten mielestä, vaikka ne ovat tavattoman vaikeita ymmärtäää.

– Vaikuttaa, että tällainen fundamentaalinen perustututkimus on osin korvannut uskonnon maailmanselittäjänä. Tämä kehitys on historian megatrendi.

Kasvokkain on Ylen uusi juttusarja, jossa esitellään joka lauantai kiinnostava henkilö.

Tuoreimmat aiheesta: Tiede

Pääuutiset

Talous

Microsoft irtisanoo Suomessa 1 350 – "Vaikea ymmärtää todeksi"

Microsoft irtisanoo 1350 henkeä Suomesta.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä