Monissa Nordean konttoreista voi nostaa tammikuun lopussa käteistä tai tallettaa rahaa tililleen vain keskipäivällä kello 10 - 13 välillä. Muutos koskee koko maata. Suurissa kaupungeissa keskustoihin jää 1 - 2 konttoria, joista voi nostaa rahaa koko päivän.

- Pyrimme sijoittamaan kassapalveluita sinne missä asiakkaat liikkuu, sanoo Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Ville-Veikko Laukkanen.

Myös Sammon konttoreissa kassapalveluita on keskitetty tiettyihin tunteihin.

”Vain hiekkaa pankkien lattioille”

Pankkiiripiireissa kulkee sanonta, että tavalliset asiakkaat tuovat vain hiekkaa pankkien lattioille. Hiekantuonti vähenee voimakkaasti, kun pankit supistavat kassapalvelujaan.

Pankkien rahattomissa tai supistettujen käteispalvelujen konttoreissa aika kuluu sijoitusasiakkaiden, asunnonhankkijoiden, omaisuutensa turvaajien tai erossa omaisuuttaan jakavien opastamiseen.

Nordean konttoreista viidenneksessä ei käsitellä rahaa enää lainkaan, sillä yhä suurempi osa väestöstä on siirtynyt kortteihin ja nettiin. Käteispalvelujen kysyntä on vähentynyt vuosittain jopa 10 - 20 prosenttia.

- Yksinkertaisesti kysyntä käteispalveluille on ollut niin pientä suhteessa konttorin kustannuksiin, Laukkanen sanoo.

Eniten kassapalvelujen katoamisesta kärsii vanhempi väki, jolla ei ole pankkikortteja tai internetiä.

Pankit elävät murroskautta

Suomen Pankki vastaa maassa käteisen saatavuudesta, mutta sieltä kerrotaan, ettei pankkien päätöksiin käteispalvelujen saatavuudesta aiota puuttua.

Finanssivalvonnasta toimistopäällikkö Timo Peltonen taas kertoo, että käteisen käyttö on vähentynyt eikä laki edellytä puuttumista siihen, jos pankit vähentävät kassapalvelujaan.

- Kuuntelemme kuitenkin herkällä korvalla, mitä tapahtuu. EU:n komissiohan on huomauttanut Suomea siitä, että pankeissa laskujen maksaminen on kallista, sanoo Timo Peltonen Finanssivalvonnasta.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta sanotaan, että he seuraavat pankkien palveluiden saatavuutta.

- Perinteinen konttoriverkosto on supistunut ja pankeissa on selvästi menossa murrosvaihe, tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan mennään, arvioi lainsäädäntöneuvos Tuija Taos valtiovarainministeriöstä.

Äskettäin muutettiin luottolaitostoimintalakia, jotta esimerkiksi haja-asutusalueilla asuvat voisivat nostaa käteistä esimerkiksi suoraan kaupan yhteydessä toimivasta pankista.

Ikääntyneillä tai erikoisryhmillä on vähemmän pankkikortteja tai kotona tietokoneita ja internet-yhteyksiä kuin nuoremmalla väestöllä. Valtiovarainministeriön mukaan ikääntyneet voivat siten kaupassa asioidessaan nostaa samalla käteistä rahaa tai maksaa laskujaan.

- Ei ole järkeä siinäkään, että pankit tarjoavat palveluita, joilla ei ole kysyntää, sanoo lainsäädäntöneuvos Tuija Taos.