Koiranäyttelyt kokoavat vuosittain tuhansia koiraharrastajia tapaamaan toisiaan ja tutustumaan koiralajeihin. Niiden tarkoituksena on myös palvella koirien jalostus –ja kasvatustyötä. Näyttelyjen suosio on viime vuosina ollut hurjassa kasvussa. Pitkän linjan tuomari Marja Talvitie muistuttaa, että alunpitäen koiranäyttelyiden tarkoitus on ollut juuri palvella jalostusta.

- Toki näyttelyt ovat nykyisin myös kauneuskilpailu, mutta ennen kaikkea näyttelyissä tarkistetaan, että koirat ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, kuin niiltä vaaditaan. Tämä ei siis ole pelkästään huuhaata, Talvitie korostaa.

Koirien on oltava rakenteeltaan ja liikunnaltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan sopivia siihen käyttöön, mihin ne on tarkoitettu. Tämän määräävät rotumääritelmät.

- Rotumääritelmissä huomioidaan, että koira on iloinen ja terve eli siis normaali. Näyttelyssä mitataan nimenomaan rakenteellinen soveltuvuus tehtävään ja tämä on tärkeä asia, Talvitie toteaa.

Rotumääritelmissä huomioidaan, että koira on iloinen ja terve

Talvitien mukaan määritelmät ovat edelleen hyvin samanlaisia kuin rotujen muotoutumisen aikaan. Jonkun verran ne ovat kuitenkin eläneet ajassa.

- Eläimet pystyvät nykyisin kasvamaan maksimiinsa eli niin korkeaksi kuin perimä antaa myöten. Kuten ihmisille, niin koirillekin on tullut kokoa lisää, kertoo Talvitie.

Tuomarin työtä määrittelee kohtuus

Talvitie harmittelee, että ulkomuotoarvosteluun on tullut pieniä lieveilmiöitä ja joitakin piirteitä on ruvettu liioittelemaan. Suomessa tämmöisten asioiden suhteen pakki on kuitenkin laitettu päälle jo vuosia sitten.

- Esimerkiksi  runsas turkki ei tarkoita, että mitä runsaampi turkki tai suuret silmät ei tarkoita, että mitä suuremmat. On pysyttävä kohtuudessa.

Rotumääritelmissä ei esimerkiksi mainita, että jollain koiralla olisi oltava ulkonevat silmät. Suuria ja pyöreitä voidaan vaatia, mutta ei ulkonevia. Seisomiseen ei ole määritelmiä, vaan se tulee koiran rakenteesta, joka puolestaan on rotumääritelmässä.

- Koiran on seistävä hyvin sillä rakenteella, mitä sillä on. Koirathan seisovat eri tavalla. Toiset enemmän raajat ulkona, toiset taas raajat rungon alla. Liikkumisen tapakin vaihtelee roduittaan, selventää Talvitie.

Talvitien mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on jo vuosia ollut erittäin tarkat määräykset esimerkiksi perinnöllisten sairauksien vuoksi.

- Uusien omistajien kannattaisi aina tutustua rodun terveysongelmiin. Jos hankkii rekisteröidyn koiran, silloin tietää ettei koiralla ole niitä sairauksia, mitä rodussa pitäisi vastustaa, Talvitie opastaa.

Kuopion Sorsasalossa on parhaillaan menossa kolmepäiväinen Sawo Show -koiranäyttely, johon osallistuu päivittäin noin 3 500 koiraa omistajineen.