Keski-Pohjanmaa |

Kaupunginjohtaja Isotalus epäilee suurkuntaa

Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus suhtautuu Keski-Pohjanmaan jättikuntaan varauksella. Isotalus ei usko kuntauudistuksessa ehdotetun suurkunnan toteutuvan ainakaan kovin nopealla aikataululla.

Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus.
Kuva: YLE / Kalle Niskala

Kuntaselvitystyöryhmän ehdotus Suomen kuntakartasta ei ole aiheuttanut suuria hurraa-huutoja Kokkolan virkamiesjohdossa.

- Kokkolassa on lähinnä odoteltu kuntakartan julkistamista. Kaupunki on valmis keskustelemaan muiden alueen kuntien kanssa hyvästä ratkaisusta. Pääasia on palvelujen turvaaminen alueen asukkaille, Isotalus muotoilee varovasti.

Isotalus luottaisi kuntauudistusvimmassa vapaaehtoisuuteen ja kuntien omaan tahtoon.

- Ne, jotka haluavat uuden kunnan muodostaa, niin päättävät siitä keskenään, kaupunginjohtaja toteaa.

Kokkolan vuonna 2009 tekemää kuntaliitosta Isotalus pitää aika onnistuneena. Tuolloin Ullava, Kälviä ja Lohtaja liittyivät yhteen Kokkolan kanssa.

- Se alue on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin nyt suunnitteilla oleva suurkunta. Ongelmat kuitenkin moninkertaistuvat, kun maantieteelliset etäisyydet kasvavat. Lähidemokratia vähenee samassa tahdissa luottamusmiespaikkojen pienenemisen kanssa, Isotalus maalailee.

Kuka joutuu maksumiehiksi?

Kokkolan kaupunkijohtaja uskoo, että suurkunnilla selvitysmiehet pyrkivät takaamaan palvelut.

- Se on varmasti uudistuksen perimmäinen tarkoitus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulupalvelujen tuottamisessa on tietty kustannusjako kuntien ja valtion kesken. Ja valtionosuusmäärät ovat toisissa kunnissa varsin suuria.

Viime vuosina on kamppailtu sen kanssa, että kuntien palvelut pystyttäisiin turvaamaan ilman kunnallisveroprosenttien radikaalia nostamista.

- Valtionosuusjärjestelmä joudutaan uusimaan joka tapauksessa, kävi tässä kuntauudistuksessa miten hyvänsä, Isotalus linjaa.

Kokkola saa tuloistaan valtionosuuksina 19 prosenttia - Perhossa taas vastaava luku on 50 prosenttia. Mikäli jättikunta Keski-Pohjanmaalle muodostuisi, joutuisivatko kokkolalaisveronmaksajat siten maksamaan köyhien kuntien kulut?

- Valtiontukea tarvitaan aina, joka tapauksessa, Isotalus tyytyy toteamaan.

Suurin osa kuntien kustannuksista syntyy lähi- ja peruspalveluiden tuottamisesta.

- Eivät nämä kustannukset kuntarakenteen muuttamisella muutu, kommentoi Isotalus.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Keski-Pohjanmaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä