Piirinuohooja Pasi Seppäsen alue on Jyväskylän III nuohouspiiri. Siihen kuuluu kolmisenkymmentä kaupunginosaa.

- En minä niitä yksin kierrä. Siellä on tarkkaan laskien kaksi ja puoli nuohoojaa koko ajan hommissa, hän sanoo.

Täytyy ollakin, sillä Seppänen nuohoaa myös Keuruulla ja Multialla.

Seppänen sanoo, että kaupungissa nuohooja kannattaa tilata nyt, sillä juhannuksen lähestyessä kaupunkien nuohous hiljenee.

- Toivottaisiin, että tässä kohtaa olisi enemmän hommia, eikä silloin kun ensimmäiset pakkaset tulevat ja kaikki haluavat nuohouksen. Ei sitä nuohoojaa silloin heti saa.

Hän toteaa, että kaupungissa saa juuri nyt nuohoojan viikosta kahteen viikon varoitusajalla, kun syyssesonkina voi mennä kuukausi ja ylikin.

Piirinuohous puhuttaa

Nykyinen käytäntö on, että nuohooja tulee vain tilauksesta. Lain mukaan taas kiinteän polttoaineen tulisijat on nuohottava vuoden välein, ja se on kiinteistön omistajan velvollisuus.

Pelastuslain mukaan taas pelastuslaitos päättää miten nuohous järjestetään. Pelastuslaitos voi hoitaa nuohouksen itse, määrätä piirinuohoojan tai vapauttaa nuohouksen kilpailulle. Keski-Suomessa on käytössä piirinuohoojajärjestelmä, kuten suurimmassa osassa Suomea. Vain harvassa paikassa nuohous on vapautettu kilpailulle.

- Piirinuohous on purettu siellä missä se ei ole toiminut. Itse olen sitä mieltä, että etenkin maaseudulla piirinuohous on järkevintä. Kuka se lähtee 36 eurolla Multian mummon hellaa nuohoamaan 60-70 kilometrin päähän. Kaupungissa kilpailu voisi toimiakin, mutta maaseudulla hinnat nousisivat varmasti, Seppänen sanoo.

Piirinuohousta on arvosteltu siitä, että se estää nuohousyrittäjien markkinoilletulon.