Talous |

Käykö Kataiselle kuten Erkki Liikaselle?

Moni hieraisi korviaan kun kuuli, että pääministeri Jyrki Kataista (kok.) pohditaan uutena euroryhmän puheenjohtajana. Nykyisen puheenjohtajan, Luxemburgin pääministerin Jean-Claude Junckerin virkakausi päättyy ensi kesänä. Mistä Kataisen nimi nyt keksittiin ja miksi se tuo mieleen Erkki Liikasen, siitä kertoo Brysselin kokousta seurannut taloustoimittaja Tytti Sulander.

Jyrki Katainen osallistuu EU:n huippukokoukseen Brysselissä.
Jyrki Katainen osallistui EU:n huippukokoukseen Brysselissä perjantaina. Kuva: Julien Warnand / EPA

1.3. Eurooppa-neuvosto, Bryssel. Poikkeuksellisen rauhallisen huippukokouksen ensimmäinen päivä on päättymässä ja tunnelma puolen yön aikaan Suomen lehdistötilaisuudessa on unelias. Niin toimittajat kuin virkamiehetkin nuokkuvat.

Ainakin siihen asti, kunnes terhakka itävaltalaistoimittaja alkaa kysellä Kataiselta euroryhmän tulevasta puheenjohtajuudesta.

Yllätettty Katainen vastaa lyhyesti englanniksi ja kertaa EU:n presidentin Herman van Rompuyn koordinoivan hakuprosessia. Kataisen tietojen mukaan kyseessä on myös virkanimityspaketti, josta euroryhmän puheenjohtajuus on vain yksi osa. Tilaisuus päättyy nopeasti.

Tapaus on tyypillinen käytäväpuhe, eurojuoru, jonka osa paikallaolijoista rutistaa saman tien roskakoriin.

Omituisinta on kuitenkin, että muutamaa minuuttia myöhemmin Ylen haastattelussa Katainen ei kertaakaan kiellä ehdokkuuttaan. Sen sijaan hän asettelee sanansa erittäin tarkoin.

- Tästä asiasta ei ole keskusteltu täällä ollenkaan. On ihan mahdollista että Juncker jatkaa, tai sitten Herman van Rompuy, jolla on vastuu etsiä seuraajaa, löytää jonkun toisen ehdokkaan. Mutta tästä ei tänä iltana vielä keskusteltu, Katainen muotoilee.

Kysymykseen, miltä idea tuntuu, Katainen töksäyttää:

- No, en ole vielä sitä kerennyt "makustelemaan" eikä kukaan onneksi ole vielä edes kysynyt.



Katainen kävisi Saksalle

Huippukokouksen jatkuessa seuraavana päivänä, kyselee jo Saksan FT:n toimittajakin Kataisesta. Käy ilmi, että Kataisen nimi on todellakin noussut esiin spekulaatioissa Jean-Claude Junckerin seuraajaksi. Ainakin Saksassa.

Yleisesti on tiedossa, että vuodesta 2005 euroryhmää johtanut Juncker ei ole enää kovin halukas jatkamaan toimessa, ainakaan nykyisillä ehdoilla eli oman toimen ohessa.

Hän on esittänyt puheenjohtajuuden muuttamista kokopäiväiseksi, mutta euroalueen mahtimaat eivät ole uudesta eurovirasta innostuneet.

Euroalueen valtiovarainministerien istunnot ovat myös kriisin myötä laajentuneet raskaiksi yöistunnoiksi, joten pesti tietää jatkuvaa valvomista ja sovittelua. Pysyäkseen hereillä Juncker tupakoikin ketjussa. Parin vuoden päästä hän täyttää jo eläkeläisen raamitkin eli 60 vuotta. Häntä mitä ilmeisimmin väsyttää.

Saksalaisen ajattelun mukaan Katainen olisikin loistava ehdokas.

Hän edustaa parhaan luottoluokituksen maata ja on paitsi euromaan pääministeri, myös entinen valtiovarainministeri ja siten sisällä kriisin kiemuroissa. Lisäksi Suomi ja Saksa marssivat eurokriisissä yhtä jalkaa, maiden linja on osoittautunut liki yhteneväiseksi.

Suomi luokitellaan yleisesti Saksan liittolaiseksi, yhdessä Hollannin kanssa. Sillä erotuksella, että Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager puhuu monen mielestä liikaa medialle eli ei ole luotettava.

Kataiselle itselleen euroryhmän puheenjohtajuus olisi tietenkin askel valtiomiessarjaan.



Miksi ei sittenkään?

Erotukseksi piskuisesta Luxemburgista, Katainen johtaa Suomessa laajapohjaista ja kirjavaa kuuden puolueen koalitiohallitusta. Lisäksi "Katainen ykkösellä" on vielä tänä vuonna edessään raskaat ja vaikeat rakennemuutosväännöt, mukaan lukien kuntauudistus ja kehysriihi.

Moni voisi sanoa, että töitä riittää kyllä kotimaassakin.

Kokoomuksella ei ole myöskään varaa "mokata" kallista pääministeriprojektiaan ylityöllistämällä Katainen vielä eurokriisin jälkien siivoukseen. Kysymysmerkki on myös se, tohtiiko Katainen itse uhrata lopunkin vähän vapaa-aikansa pois perheeltä, Kreikan palomuurien rakenteluun.

Mutta suurin este on sittenkin komissaari Olli Rehn (kesk).

Pienelle maalle, olkoonkin parasta kolmen A:n ryhmää, ei anneta kahta merkittävää pestiä EU:n talousjohdossa. Se kävi ilmi jo vuosi sitten, kun Suomen Pankin pääjohtajaa Erkki Liikasta ehdotettiin Euroopan keskuspankin EKP:n johtoon.

Saksa nosti silloinkin Liikasen nimen isosti esille Jean-Claude Trichet'n tulevana seuraajana, ja silloinkin Ranska ja muu eteläinen Eurooppa sen torppasi. Pääjohtajaksi valittiin lopulta italialainen Mario Draghi.

Nytkin Kataisen nimitys tyrmättäneen samoista syistä. Ja erityisesti, koska kyse on virkanimityspaketista, kuten Katainen itsekin totesi.

EU:n on samanaikaisesti löydettävä johtaja paitsi euroryhmälle, myös kesällä aloittavalle pysyvälle kriisirahastolle EVM:lle sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille EBRD:lle. Paketti taas on silkkaa poliittista vääntöä ja lehmänkauppoja, puoluepolitiikkaa ja maantiedettä.

Toisin sanoen, vaikka Kataista houkuttelisikin, on todennäköistä, että ohi menee.

Toisaalta, vaikka ei niin houkuttaisikaan, ei kannata heti sanoa ei. Katainen tietää, että politiikassa kannattaa olla mukana pelaajana, ei katsomossa huutelijana.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä