Kotimaa |

Kehno säädöskieli uhkaa oikeusturvaa

Säädökset ja niistä kumpuavat hallintopäätökset on laadittu usein niin kehnosti, että ne vaarantavat ihmisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus vaatii, että vuosia sitten säädettyä hallintolain pykälää selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä aletaan vihdoin noudattaa.

Lakikirja.
Kuva: YLE

Lisäksi Kotus haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan lupauksen parantaa virkakieltä niin, että jokainen voi sitä ymmärtää.

Säädöskielen kiemuroita selvittelevä erikoistutkija on huolestunut nykytilanteesta.

- Kun lukee esimerkiksi verkkokeskusteluja säädöskielestä huomaa, että ihmiset kokevat tulleensa viranomaisten kaltoin kohtelemiksi. Usein apu olisi ollut yksinkertaisesti se, että säädökset ja virkatekstit olisi kirjoitettu alun perin selvemmiksi, Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sanoo.

Tämä olisi myös nykyistä halvempaa.

- Ei tarvitsisi enää miettiä, miten uusi laki, asetus tai päätös voimaan astumisen jälkeen 'suomennetaan’ kökkökielestä ihmisille.

Koko demokratia vaarassa

Säädösten ja hallinnon huono suomen kieli sotkee ymmärrettävyyden jopa niin, että se on demokratian ja tasavertaisuuden uhka.

- Periaatteessahan on niin, että kansalaisten tulisi ymmärtää kaikkia säädöksiä, jotta laki olisi kaikille sama. Mutta eihän laki ole sama, jos sitä ei ymmärrä.

Lakien ja säädösten kökkökieli valuu niistä johdettaviin hallintopäätöksiin ja sitä kautta koko hallintoon. Hallintopäätöksiä on jopa 20 - 30 miljoonaa kappaletta.

Siansaksan sijasta noudatettava lakia

Lait ja säädökset syntyvät usein poliittisina kompromisseina. Lopputulos voi olla niin huono, ettei kukaan oikein tiedä, mitä säädös tarkoittaa ja mitä oikeastaan haluttiin sanoa.

Kotus vaatii, että vuonna 2004 säädettyä hallintolain kielipykälää on vihdoin myös noudatettava eli viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tähän tarvitaan paitsi poliittista tahtoa myös rahaa.

Lisäksi seuraavan hallituksen ohjelmaan pitää ottaa virkakielen parantamisen näkökulma. Viranomaisten kielenkäyttöä on mahdollista parantaa ja viranomaisten toimintaa samalla tehostaa siten, että siitä koituu julkisen talouden säästöjä ja parempia palveluja kansalaisille.

Erikoistutkija Heikkinen sanoo, että hallitusohjelmaan voisi lisätä myös eräänlaisen virkakielen politiikkaohjelman.

- Se olisi erittäin tärkeä myös demokratian kannalta.

Ihmisten tiedettävä mihin ottaa yhteyttä

Hyvään virkakieleen kuuluvat myös julkisten palvelujen ja hallintoalueiden nimet. Esimerkiksi sellaiset nimet kuin Destia, Stroke Unit ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto eivät täytä hyvän kielen vaatimuksia.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta korostetaan, että nimiasia on tärkeä. Se myös kertoo julkisessa hallinnossa vallitsevista kieliasenteista ja syvemmistä ongelmista. Kansalaisen arjessa tämä näkyy muun muassa virkatekstien mutkikkuutena, raskaina virkerakenteina ja vaikeina sanoina

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kerää nyt ihmisten kokemuksia huonosta säädöskielestä. Kielen saamiseksi säälliselle tolalle on juhlapuheitten sijaan käytettävä myös rahaa.

Kommentoi aihetta

(47 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Lain tuleva tulkitsija

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kuinkahan moni kommentoija tai kyseisestä asiasta valittanut henkilö on oikeasti edes pyrkinyt tutustumaan johonkin lain pykälään, jotta ymmärtäisi sen sisällön merkityksen? Sillä itse olen vasta untuvikko laintulkitsija, mutta saan kyllä oikein hyvin selvää pykälien sisällöstä, vaikka ainahan kaikesta on löydettävissä parantamisen varaa. Uskon vakaasti, että suurinta osaa laeista on mahdollista ymmärtää vaikkei juristin koulutusta omaisikaan, siihen vain tarvitaan oma-aloitteisuutta ja hieman asioihin syventymistä.


Tekninen kirjoittaja

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kyllähän sitä lakikieltä kaikki ymmärtävät, kukin omalla tavallaan. Siinäpä sen kauneus onkin: lainsäätäjä voi aina tarvittaessa vedota siihen, että kirjoitettua sanaa on vaan tulkittu väärin -- lain henki on aivan toinen. Itsekin sorrun silloin tällöin kapulakieleen, kontekstista riippuen edelliseen voidaan lisätä tai erityistä harkintaa käyttäen siitä voidaan vähentää, keksittyjä merkityksiä lauseille ja sanoille joita ei kuitenkaan perustavanlaatuisesti tai merkityksellisesti voida osoittaa vääriksi tai oikeiksi. Kuitenkin poikkeuksena pidettäköön tilannetta jossa lukija on saattanut itsensä tuottamuksellisesti tai vain vähäisesti tuottamuksellisesti hämmentyneeseen tilaan.



JH

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ongelmia aiheuttavat todellakin myös eri viranomaistahot ja niiden käyttämä kieli. Esimerkiksi TE-keskus (vai nykyinen ELY-keskus?!?!) käyttää hallinnossaan ja tarjouspyynnöissään sellaista kieltä, ettei sitä voi ymmärtää edes äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja! TE-keskuksesta tulee viestiä, jonka mukaan meidän, viraston ulkopuolisten yksityisten tahojen, pitää käyttää heidän kankeaa kieltää ja oppia "heidän kielensä", jotta voimme toimia heidän kanssaan. Tämä on kyllä uskomaton asenne!

Myös lääkäreiden kielenkäyttö on käsittämätöntä. Eikö lääkäreiden pitäisi puhua meille potilaille - heidän asiakkailleen - sellaista kieltä, jota me ymmärrämme. Välillä mietinkin, unohtavatko nämä tahot, että he ovat asiakaspalvelijoita ja että me ihmiset maksamme heidän palkkansa!

Tällä hetkellä tuntuu lähinnä siltä, että näiden tahojen kielenkäyttö palvelee enemmänkin jonkinlaista sisäpiiriä, joka pyörii omalla hiekkalaatikkollaan.

Toivon todella, että asia lähdetään viemään vahvasti eteenpäin ja päättäjät, viranomaiset sekä julkisen hallinnon työntekijät ottavat vastuun kansalaisten palvelusta ja hyvästä, kaikkia kunnioittavat kielenkäytöstä. Tähän kuuluu se, että asiat ilmaistaan ymmärrettävästi!


Liisa

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tarttunut erittäin tärkeään asiaan. Eri ryhmien ja kansalaistahojen tulisi näkyvästi tarttua puolustamaan tutkimusta ja sen tuloksia, jotta aikaan saadaan rahoitus ns. virkakielen politiikkaohjelmaan.

Kuka meistä ymmärtää edellä siteerattuja autovero- tai arvonlisäverolain kohtia?


veronmaksaja

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kyseessä on yksinkertaisesti vallankäytön

välineestä. Kun kukaan ei ymmärrä mitä

laki tarkoitaa sitä voidaan aina tulkita

valtion eduksi.


hessu

Ilmoita asiattomasta kommentista

voisi vihdoin alkaa kirjoittaa lakeja periaatteella, tätä ei saa tehdä ja silloin kaikkea muuta saa tehdä. olisi paljon helpompi ymmärtää ja lakikirja pienenisi alle puoleen. mutta... mistä niille 200 lle saatais sitten tekemistä


aatu

Ilmoita asiattomasta kommentista

Vero-opas on hyvä esimerkki. On kumma ettei

sitä haluta kirjoittaa ymmärrettävään muotoon.

Koulutetullakin ihmisellä on vaikea ymmärtää

mitä siellä milläkin kohdalla tarkoitetaan.

Puolivahingossa saattaa löytää itselle edullisia

verovähennyksiä jotka tyhmemmällä varmasti

menevät ohitse.


Hallintotieteiden maisteri

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kruununa mainittakoon vielä tapaukset, joissa virkamiehet soveltavat lakiteksteihin akateemisen tutkimuksen termejä, joista erityisesti vanhemmilla virkamiehillä ei ole selvästikään mitään käsitystä...

...mutta pitäähän se innovaatio sinne runnoa väkisin, vaikka sitä käytetään ns. hallintopuheessa 95% väärin akateemisen maailman ulkopuolella...


Pekka

Ilmoita asiattomasta kommentista

Tämä on esimerkki uutisesta jossa instanssi (Kotus) haluaa esittää aktiivista rahoituksensa ja olemisensa perusteeksi. Valinta on populistisesti lakiteksti ja sen ymmärtäminen. Yle taas tekee uutisen koska varsinaisia uutisia sattuu olemaan vähän. Viitseliäisyyttä korostaa se, että ulkokuvaukset on tehty 300 metrin päässä Ylen toimitalosta. Kadulta reväistyt ihmiset eivät ymmärrä lakitekstiä eikä heidän tarvitsekaan ymmärtää. Yllättäen vastaukset lakitekstin sisällöstä ovat negatiivisia, perehtyykö ihminen normaalielämässä juurikaan lakeihin?

Lakitekstit ovat olleet vuodesta 1917 vaikelukuisia ja ne tulevat olemaan. Tämä on yleismaailmallinen ilmiö. Palatakseni jutun teon syyhyn; yhtään aktiivista toimenpidettä asiantilan muuttamiseksi ei ole käynnistymässä eikä tämä uutinenkaan sellaista synnytä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä