Oppilaiden tasoerojen kasvun on huomannut käytännössä 20 vuotta kotitaloutta opettanut Satu Häll.

- 80-luvulla oppilaille sanottiin, että tehdään porkkanaraaste. 90-luvulla näytettiin miten porkkana raastetaan. Nykyään lähdetään siitä, että tässä on porkkana, Häll kuvailee.

Kyseessä on kärjistys, jossa on toisaalta paljon perääkin.

- Joskus saa esitellä paprikaa ja purjoa, kun oppilaat eivät tiedä mitä ne ovat. Oppilaat ovat jakautuneet entistä enemmän kahteen leiriin: on erittäin osaavia ja toisaalta paljon ohjausta vaativia. Perustaidot hallitsevia on vähemmän kuin 20-vuotta sitten, Häll toteaa.  

Pojat sooloilevat

90-luvulla näytettiin miten porkkana raastetaan. Nykyään lähdetään siitä, että tässä on porkkana.

- Satu Häll

Oulussa Ritaharjun koulun yhdeksännen luokan oppilaat osaavat loihtia pöytään esimerkiksi nuudeliwokkia, sämpylöitä ja marjarahkaa. 

- Toivottavasti tämä näkyy köksän numerossa, kun olen tiskannut jo kolme kertaa peräkkäin, kuuluu poikaporukan keittiöstä.

Tytöt pitävät poikia melko tasavertaisina kokkeina yhtä asiaa lukuun ottamatta.

- Pojat sooloilevat enemmän. Tytöt osaavat pysyä ohjeessa, mutta pojat sekoittelevat liikaa mausteita, kuuluu tuomio.

Perinneruokia vaalitaan

Perusruoat kuten jauhelihakastike ja perunat tai teeleipä pitävät kotitalousopetuksessa pintansa, mutta uudet tuuletkin näkyvät ruokalajeissa, kertoo Häll.

- Wokki on suosittua ja sushia kysellään, vaikka sen maistaminen pelottaakin. Se on niin trendiruoka, että nuoret haluavat tietää miten sitä valmistetaan.

Retroruokaakin kotitaloustunneilla laitetaan.

- Pinaattikeitto ja keikauskakut kuuluvat ruokalistalle. Verilättyjä oppilaat eivät suostu valmistamaan, Häll sanoo.

Kotitalousopettajan mielestä perusruoan valmistamisen pitäisi olla yläkoulun jälkeen hanskassa.

- Big Brotherissa oli kuulemma paistettu lihaliemikuutioita lihan sijaan. Missähän tämä henkilö oli ollut seiskaluokalla kotitaloustuntien aikaan, köksänope kummastelee.

Iita Pirttikoski