Auranteen mukaan esisopimukset tehtiin vuonna 2005, ja kun investointi varmistui 2007, esisopimukset vahvistettiin lopullisiksi sopimuksiksi. Auranteen mukaan lähtökohtana oli 30 prosenttia puuta ja 70 prosenttia turvetta.

- Sopimukseen oli määritelty takuupisteiksi 30 prosenttia puuta ja 70 prosenttia turvetta. Lisäksi sopimuksessa oli useita muita polttoaineseoksia. Käsittääkseni kattilan perussuunnittelu perustui vuoden 2005 dokumentteihin, Auranne sanoo.

Jyväskylän Voiman hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson kiistää Auranteen väitteen.

Valtuusto päätti vuoden 2007 kokouksessaan ponnella puunpolttomahdollisuuden nostamisesta 70 prosenttiin, mutta laitteita ei neuvoteltu uusiksi.

- Siinä vaiheessa oli tehty jo paljon materiaali- ja putkitilauksia ja varmistettu projektin jouheva käyntiinlähtö. Konstruktion täydellinen muuttaminen siinä vaiheessa olisi ollut vähintäänkin kallista ja vienyt aikaa, Auranne toteaa.

Fredrikson kiistää: Konsultilla oma lehmä ojassa

- Meillä on esisopimus joulukuulta 2005. Sopimuksessa puun osuus raaka-aineesta on mahdollista nostaa 70 prosenttiin. Näillä tiedoilla Jyväskylän Voiman hallitus on edennyt, Fredrikson jyrähtää.

Kattilanhankinnan esisopimuksessa on kuitenkin pykälä, jonka vuoksi koko soppa on syntynyt. Pykälä määrittelee polttotuhkalle arvot, joiden noudattaminen vaatisi puuraaka-aineeksi koivun kuorta.

- Jyväskylän Voiman hallituksella ei ole kompetenssia arvioida teknisiä yksityiskohtia, joten vastuu valtuuston tahdon noudattamisesta kuuluu yhtiön toimitusjohtajalle. Jyväskylän Energian hallitus on tehnyt päätöksen kattilasta, jossa voidaan polttaa 70 prosenttia puuta, Fredrikson sanoo.

Myös Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto ihmettelee konsultin puheita.

- Kovasti on ääni muuttunut konsultin kellossa, kun hän tänään väittää ettei ole ajateltukaan, että voimalaitoksessa voitaisiin polttaa 70 prosenttia puuta. Saman yhtiön selvitys tältä vuodelta kuitenkin vakuuttaa, että 70 prosentin puun poltto on täysin mahdollista, hän sanoo.

Koiviston mukaan kaupungilla ja Jyväskylän Energialla on sopimustekstien muodossa mustaa valkoisella siitä mitä on haluttu. Myöskään mahdollisia lisäinvestointeja kaupunki ei aio jättää ainakaan pelkästään omasta pussistaan maksettavaksi.

- Puun osuuden lisääminen 70 prosenttiin maksaa noin 10-15 miljoonaa euroa, niin kyllä me omistajana sellaista viestiä välitämme yhtiölle, että tälle haetaan muitakin maksajia. Joko neuvotteluteitse tai sitten juridista reittiä, hän linjaa.

Valtuuston ponsi jäi lähes kokonaan toteuttamatta

Valtuusto hyväksyi voimalaitospäätoksen yhteydessä Anna Autereen (vihr.) ponnen, jota kannatti muun muassa Jyväskylän Energian ja Jyväskylän Voiman hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson (kok.). Äänin 36-15 hyväksytyssä ponnessa edellytetään muun muassa:

- Puu- ja peltoenergian osuuden maksimointia. YLE Keski-Suomen arvion mukaan e i toteutune, tai toteutuu laitteiston määräämissä alemmissa rajoissa..

- Logistisia ratkaisuja, jotka perustuvat raideliikenteeseen ja vesitiekuljetuksiin. Ei toteutunut, ainakaan toistaiseksi.

- Uusiutuvien polttoainiden osuuden kasvattaminen laitteiston maksimiin, eli "tällä tietoa 70 prosenttiin" asti. Ei toteudu.

- Turpeen hankinnassa tulee pyrkiä hyödyntämään keskisuomalaisia suopeltoja. Toteutuminen ei tiedossa.

- Turpeen osuutta tulee rajoittaa siten, että sitä käytetään ainoastaan polttoprosessin sääntelyyn puhtaan palamisen varmistamiseksi. Ei toteudu.

- JE:n tulee yhteiskuntavastuuraportissaan vuosittain esittää kaupunginvaltuustolle energiantuotannon synnyttämät hiilidioksidipäästöt ja arvioida omaa toimintaansa Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian toteutumisessa. Toteutuminen nähdään tulevaisuudessa.

Timo Fredriksonin mukaan puu- ja peltoenergian maksimoinnille sekä uusiutuvien polttoaineiden käytön kasvattamiseen laitteiston maksimiin on aikaa 5 vuotta, logistisia ratkaisuja uuteen ratapihaan ja siltarakenteeseen raideliikenteen maksimoimiseksi haetaan, ja turve on polttoprosessin kannalta välttämätöntä. Ilmastostrategia on Fredriksonin mukaan ollut jo vuosia ollut mukana Jyväskylän Energian raportoinnissa.