Kotimaa |

"Kellojen siirtämisellä vaikutusta infarktiriskiin" – Suomi siirtyi kesäaikaan

Kellojen siirtely voi aiheuttaa myös vakavia seuraksia. Esimerkiksi infarktiriski saattaa kasvaa.

Saksalainen kellopuisto.
Kuva: Horst Ossinger / EPA

Kelloja on siirretty aamukolmelta tunnilla eteenpäin.

Kesäaika vakiintui Suomessa jokavuotiseksi tavaksi vuonna 1981. Tuolloin asiaa perusteltiin energiansäästöllä, koska valoisampi vuorokaudenaika vähentää sähkövalojen käyttöä. Lisäksi EU-direktiivi on säädellyt kesäaikaan siirtymistä vuodesta 2002.

Kellojen siirtely kaksi kertaa vuodessa on saanut kritiikkiä osakseen. Esimerkiksi kesä- tai talviaikaan siirtyminen voi lisätä sydän- ja aivoinfarktiriskiä.

– Kellojen siirtämisellä oli vaikutusta infarktiriskiin. Kun siirryttiin kesäaikaan, infarktiriski lisääntyi noin 15 prosentilla siirron jälkeisenä keskiviikkona. Kun siirryttiin takaisin talviaikaan, riski pieneni ensimmäisenä arkipäivänä, mutta saman viikon torstaina infarktiriski vastaavasti lisääntyi, kertoo kardiologian dosentti Ville Kytö Turun yliopiston Sydäntutkimuslaitokselta.

Kun kesä on ohitse, alkaa normaaliajan eli talviajan odotus. Kellon viisareita päästään jälleen siirtämään lokakuussa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä