Häme |

Keltainen budjettikirja kätkee Kanta-Hämeen mahdollisuudet

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei lupaa suuria Kanta-Hämeeseen. Hallintojohtaja Eija Väätäinen Hämeen liitosta luonnehtii määrärahaesityksiä hyvin yleispiirteisiksi. Kanta-Häme hyötyy pääkaupunkiseudun kainalossa.

Pendolino saapuu pohjoisesta Riihimäen asemalle.
Pendolino saapuu Riihimäen asemalle pohjoisesta. Lahden rata kaartuu oikealle Kuva: Timo Leponiemi / Yle

- Esimerkiksi keskisuuret tiehankkeet eivät ole tunnistettavia, ja isot hankkeet ovat puolestaan sijoittuneita pääkaupunkiseudulle, Väätäinen sanoo.

Pääkaupungin raideliikenteen kehittämisrahoituksen jatkuminen on Väätäisen mielestä Kanta-Hämeenkin etu. Kehärata lyhentää matkaa lentokentälle ja Helsingin päärautatieaseman ruuhkien purkuun vireillä oleva pisararata parantaa pääradan välityskykyä.

Väätäisen mukaan junalla kulkevien kannalta on merkittävää myös linjaus, jonka mukaan Riihimäki-Helsinki-rataosuudella voidaan kulkea edelleen ainakin samalla tiheydellä kuin tähän asti.

Maakunnan mahdollisuudet bioenergiassa

Valtion tulo- ja menoarvion yksi poliittisesti kuumin peruna on vanhustenpalvelulaki, johon peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson vaatii kirjausta vanhustenpalvelun henkilöstömäärän minimistä.

- Kuntien kannalta tärkeintä on, että mikäli velvoite tulee, siihen osoitetaan myös varat. Nykyisellään kunnilla ei ole varaa toteuttaa esitettyä. Kyse on poliittisesta valinnasta, johon varmaan vielä otetaan kantaan valtion budjettiriihessä.

Budjetin Kanta-Hämeelle tarjoamista mahdollisuuksista Eija Väätäinen nostaa esille uusiutuvaan energiaan kohdentuvien määrärahojen kasvun. Kyse on tuulivoimasta, biokaasuvoimaloista, metsähankkeista ja pienpuuenergiatuesta.

- Nämä ovat sellaisia mahdollisuuksia, joiden osalta määrärahat näyttävät tosiaan kasvaneen. Uskoisin, että tämä tuo meille mahdollisuuksia, koska vastaavaan toimintaan on Kanta-Hämeessä jo kovastikin keskitytty.

Aluekehitys EU-rahoitteiseksi

Väätäisen mukaan keltaista kirjaa on tulkittava myös aluekehittämisen kannalta. Maakunnan kehittämisrahaa, kuten myös maaseudunkehittämisrahaa, on jatkossa haettava ahkerasti Euroopan unionista. Kansallisen rahoituksen osuus nimittäin laskee edelleen.

- Käytännössä meidän pitää pystyä tarttumaan näihin mahdollisuuksiin. On hiottava omia valmiuksia ja erilaisia hankeyhteistyömahdollisuuksia. Valmiushan meillä on siihen.

- Kansallisen rahoituksen osuuden jatkuva kutistuminen on tietysti suuri pettymys. Paikallisesti ja alueellisesti tehtävä työ jää näin palkitsematta. Rahoituksen siirtyminen EU-painotteiseksi tarkoittaa enemmän kaikenlaista vääntöä.

Kuinka käy vesistötyön?

Väätäinen poimii budjetista vielä erään uhan: Kanta-Hämeessä tehty vesistöjen kunnostustyö uhkaa tyrehtyä.

- Rahoitus työhön, jota on tehty muun muassa Vanajavesikeskuksen kautta, näyttää sekin vähän pienentyneen.

- Jatkossa täytyy katsoa, miten mennään eteenpäin. Toimintojen osalta on määritettävä tärkeimmät ja hankerahoituksen puolelle on etsittävä uusia kanavia.

Kommentoi aihetta

(1 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Partamooses

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kanta-Hämeessä (tai ainakin Riihimäellä) tulisi pitää silmät ja korvat jatkuvasti auki. Minua ainakin huolestuttaa Päijät-Hämeen maakuntakaavaan eksynyt ratalinjaus Lahdesta suoraan Hämeenlinnaan. Ovatko päättäjät ajan tasalla?

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä