Kesäleiri on kestosuosikki. Sukupolvet toisensa jälkeen suuntaavat kesällä leireille, joissa uidaan, saunotaan ja pelataan pelejä, nuotiolla istumista unohtamatta.

Viime vuosina tarjolle on tullut myös erilaisia teemaleirejä, joilla harrastetaan liikuntaa tai kulttuuria, seikkaillaan tai käydään vaikka sirkuskoulua. Tulijoita riittää niin harraste- kuin perinteisille kesäleireille.

Sorjan kesäsiirtolaan Sastamalassa pyrki tänä vuonna ennätysmäärä koululaisia. Hakijoita oli kolmannes enemmän kuin viime vuonna.

- Vastustaja yrittää saada toisella puolella olevan pullon kaatumaan ja sieltä mahdollisimman paljon vettä pois. Kummalta loppuu ennemmin vesi niin häviää, kertoo pallokentän reunalla lasten ja ohjaajien välistä peliä selostava yhdeksänvuotias Niklas Holopainen.

Niklaksen mukaan ohjaajat voittavat useimmiten, mutta eivät sentään aina.

Leiri itsenäistää

Sorjan Kesäsiirtolayhdistys järjestää kesän aikana viisi leiriä, joista jokaisella on noin 55 lasta. Leirit kestävät 5-9 päivää.

Yhdistys lähetti kaikille Tampereen peruskoululaisille keväällä tiedotteen toiminnastaan. Se saattoi olla osasyy siihen, että yhdistys keräsi niin paljon hakijoita tänä vuonna. Yhdistyksen leirit ovat muutoinkin olleet suosittuja jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

- Kyllä se on varmaan se, että pääsee tänne luonnon keskelle sieltä kaupungista. Toisaalta tulee tietynlaista itsenäistymistä, kun täälllä oppii huolehtimaan omista tavaroistaan ja asioistaan ihan erilailla kuin kotinurkissa, toiminnanjohtaja Teppo Mattila kertoo.

Kunnalliset kesäsiirtolat hävisivät parikymmentä vuotta sitten. Sorjan historia ulottuu 1950-luvulle, jolloin Tampereen kaupunki osti kesäpaikan Sastamalasta Enimmillään Sorjaan majoittui kaksituhatta lasta, jotka punnittiin ennen leirin alkua.

- Itsekin olen niitä vuosia täällä työntekijänä viettänyt, että leirille tullessa lapset punnittiin ja lähtiessä myöskin. Ja tietysti se siirtola, jossa lapset lihoivat eniten, oli paras, Teppo Mattila muistelee.