Kotimaa |

Keski-Pohjanmaa: Pelkkään asukaslukuun tuijottaminen sotessa vie harhaan

Miksi Vantaan lähiön kokoinen maakunta haluaa oman sote-alueen? Koska muut ovat liian kaukana, vastaavat keskipohjalaiset. Keski-Pohjanmaa tuottaa myös palveluita huomattavasti maakuntaansa suuremmalle joukolle.

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Luoma
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Luoma

1990-luvun alussa tehty maakuntajako on koitumassa Keski-Pohjanmaan kohtaloksi itsenäisiä sote-alueita määriteltäessä. Rajojen ulkopuolelle jäi paljon ihmisiä, jotka kokivat itsensä identiteetiltään keskipohjalaisiksi ja joiden luontainen asiointisuunta oli kohti Kokkolaa.

Asukkaita Keski-Pohjanmaalla on vain 69 000. Sairaanhoitopiirin väkimäärää nostaa liki 10 000 asukkaalla maakunnan ulkopuolella olevien Kruunupyyn ja Reisjärven jäsenyys sairaanhoitopiirissä. Keskussairaala Kokkolassa on lähin päivystävä sairaala 200 000 asukkaalle.

– Aivo- ja sydäninfarktien hoito ja onnettomuuspotilaiden nopea hoitoon pääsy on ratkaisevaa henkiin jäämisen kannalta, muistuttaa Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Luoma.

Toimintamme on kustannustehokasta ja palvelustrategiamme on onnistunut. Se kertoo myös kyvystämme tämän kokoisena maakuntana huolehtia itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalveluistamme tulevaisuudessa.

– Toimitusjohtaja Ilkka Luoma

Luoma kaivaakin mielellään esille Oulun yliopiston maantieteenlaitoksen tekemän tutkimuksen. Siinä vertailtiin päivystävien sairaaloiden etäisyyksiä ja väkimääriä. Tutkimuksen mukaan Keski-Pohjanmaan keskussairaala mahtuisi 12 päivystävän sairaalan joukkoon.

Sairaanhoitopirin johtaja mainostaa myös sitä, että keskussairaalan yhdeksän päivystävää erikoisalaa hoituvat kaikki omien lääkäreiden voimin, ilman turvautumista keikkalääkäreihin. 

Keskussairaala palveluista 25 prosenttia myydään jäsenkuntien ulkopuolelle. Määrän uskotaan kasvavan edelleen. Esimerkiksi synnytykset ovat lisääntyneet jatkuvasti: vuosittain Kokkolassa näkee päivänvalon noin 1 600 vauvaa.

Väkimäärä kasvaa

Oulun erva-alueen maakunnista Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan väkimäärä kasvaa. Keski-Pohjanmaan väestöllinen huoltosuhde on kuitenkin Pohjois-Suomen heikoin eli työikäisiä kohden on paljon lapsia ja vanhuksia.

Sen sijaan taloudellinen huoltosuhde on kunnossa on lähellä maan keskiarvoa. Tämä luku kertoo siitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.

– Taustalla on korkea syntyvyys eli alle 15-vuotiaiden suuri osuus kielii tulevaisuudesta ja siitä, että maakunta on kehittyvä. Toisaalta taloudellisella huoltosuhteella mitattuna olemme selkeästi paras pohjoisista maakunnista, tulkitsee Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Luoma.

Luoma muistuttaa, että Keski-Pohjanmaan väestömuutos on positiivinen.

– Eli harhaanjohtavaa väestöpohjaa lukuun ottamatta nämä faktat ovat meille myönteisiä.

"Keskussairaalan toiminta on kustannustehokasta"

Ilkka Luoman mukaan sairaanhoitopiirin talous on siinä kunnossa, että se voisi hoitaa sote-palvelut itsenäisesti. Erikoissairaanhoidon menokehitys on ollut Keski-Pohjanmaalla selkeästi maan keskiarvoa alempi. Kustannustehokkuudessa alue onkin kirinyt viime vuosina reippaasti ja on nyt lähellä maan keskiarvoa.

Konsulttien mukaan Keski-Pohjanmaalle on tulossa tällä hetkellä edistyksellisin sote-integraatio.

– Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen

– Valmistumassa olevan viime vuoden tilinpäätöksen mukaan jäsenkuntiemme menojen kasvu on nollan prosentin luokkaa eli kasvua ei ole käytännössä lainkaan. Tämä kielii siitä, että toimintamme on kustannustehokasta ja palvelustrategiamme on onnistunut. Se kertoo myös kyvystämme tämän kokoisena maakuntana huolehtia itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalveluistamme tulevaisuudessa.

Oulun yliopistolliseen sairaalaan läheiset suhteet

Keskipohjalaiset ovat perinteisesti hakeneet pääosan erityisvaativasta yliopistosairaalahoidosta Oulusta. Tämän uskotaan jatkuvan myös sote-uudistuksen jälkeenkin. Jos maakunta joutuu valitsemaan pakon edessä myös perustason sote-palveluissa yhteistyön toisen itsehallintoalueen kanssa, tie vie todennäköisesti kohti pohjoista.

– Jos on pakko valita, niin se olisi pohjoinen näiden erikoisvaativien hoitojen perusteella. Itse en näe tätä asetelmaa 18 itsehallintoalueesta ja 15 sote-alueesta lainkaan tarkoituksenmukaisena. Kolmea itsehallintoaluetta ei saisi asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta eriarvoiseen asemaan, painottaa Ilkka Luoma.

Täydellinen sote-integraatio toteutumassa jo ensi vuonna

Keski-Pohjanmaan päättäjät tunnistavat tukalan tilanteen ja ovat etunenässä toteuttamassa hallituksen peräänkuuluttamaa sote-integraatiota yhdessä tuumin.

Maakunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut erikoissairaanhoitoa myöten yhdistetään ensi vuoden alusta alkaen samaan organisaatioon.

– Hallinto kevenee ja saamme prosessit asiakaslähtöisiksi. Konsulttien mukaan Keski-Pohjanmaalle on tulossa tällä hetkellä edistyksellisin sote-integraatio, mainostaa puolestaan Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen.

Sairaanhoitopiirin perustapalveluliikelaitos Jyta on hoitanut alueen maaseutukuntien sote-palvelut jo vuodesta 2009 alkaen. Yhteistyö hyppää nyt aivan uudelle tasolle kun myös Kokkolan palvelut yhdistyvät saman katon alle. 

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä