Keski-Pohjanmaalle yksi jättikunta
Kuntauudistus niputtaisi Keski-Pohjanmaan maakunnan kaikki kahdeksan kuntaa suurkunnaksi. Jättikunnan kaukaisimmalla laidalla sijaitseviin Perhoon ja Lestijärvelle kertyy maakunnan keskuksena toimivasta Kokkolasta 100 kilometriä.
Työryhmän ehdotuksessa Kokkola, Kannus, Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli ja mahdollisesti myös Kruunupyy muodostavat yhden kunnan, jonka asukasmäärä olisi reilut 75 000. Uusi kunta olisi pinta-alaltaan nykyistä Pudasjärveä suurempi, 5 713 neliökilometriä.
Kruunupyylle on annettu valinnan vapaus: se voi tulla suurkuntaan mukaan tai valita kumppanikseen Pietarsaaren seudun kunnat.
Mikä olisi maakunnan kohtalo?
Valtiovarainministeriön työryhmä perustelee koko maakunnan kokoista kuntaa sillä, että Keski-Pohjanmaan tapauksessa tarvitaan työssäkäyntialueetta laajempi ratkaisu.
Selvitystyöryhmä uskoo, että suurempi asukasmäärä, tasaisempi ikärakenne ja yhdessä vahvemmat talousnäkymät takaavat palvelujen järjestämisedellytykset.
Entä voiko yksi maakunta muodostaa kunnan? Tähän kysymykseen selvityksessä on annettu seuraavanlainen vastaus: Tämä ratkaisu on perusteltavissa siksi, että Keski-Pohjanmaan on pinta-alaltaan ja väestöltään pienin. Siihen, mitä tapahtuisi kuntaliitosten jälkeen maakunnalle, ei selvityksessä anneta vastausta.
Kokkolassa on kuitenkin kuulunut jo nurinaa kuntauudistusta kohtaan. Keski-Pohjanmaalla esimerkiksi joukko vaikutusvaltaisia Kokkolan valtuutettuja, keskustaan lukuunottamatta on jo ennakkoon ilmoittanut, että kaupunki ei lähde vetämään koko maakunnan kattavaa kuntaliitosta.
Keskustan ryhmäjohtaja Veikko Laitila puolestaan sanoo, ettei Kokkolan keskustan ryhmä halua ennakkoon opastaa maakunnan muita kuntia asiassa.
Tuoreimmat aiheesta: Keski-Pohjanmaa
Öljyä valui maahan maatilalta
Toholammin Sykäräisentiellä Purontakasessa sijaitsevalta maatilalta on päässyt valumaan maahan satoja litroja kevyttä polttoöljyä. Pilaantunut maa joudutaan vaihtamaan.
Ammattikoulutuspaikat vähenemässä?
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää rajuja leikkauksia toisen asteen ammattikoulutuspaikkoihin. Leikkaus rokottaisi ilmeisesti juuri Pohjanmaan maakuntia, joissa ikäluokat ovat pienenemässä.
Mustikkasadon kohtalon hetket käsillä
Pölyttäjien rooli on tällä hetkellä tärkeä, että mustikkasadosta tulee hyvä. Mustikan kukinta on aikaistunut vuosi vuodelta, ja siten se altistuu myös yhä helpommin hallalle.
Oppi menee hyvin perille pienessä ryhmässä
Kouluilla on otettu innolla vastaan opetusministeriön tuki opetusryhmien pienentämiseksi. Tukea on jaettu jo useana vuonna. Ensi lukuvuodeksi tukisumma on aiempaa suurempi. Kouluissa kokeillaan erityyppisiä ratkaisuja välttää mammuttiluokkia.
Wanhan ajan kokkolalaishokista oma kirja
Jussi Björk jääkiekkopioneerina Ranskassa. Eino Pollari MM-kisoissa Oslossa vuonna 1958. Bobbi Slotte maalivahtina taklaamassa HPK:n rangaistuslaukauksen laukojaa. Kokkolalaisen jääkiekon ensimmäiset vuodet ovat täynnä hienoja tarinoita.
Moni taloyhtiö on ilman pelastussuunnitelmaa
Monessa taloyhtiössä pelastussuunnitelma jää laatimatta. Uuden pelastuslain nojalla tehtävät, puuttuvat pelastussuunnitelmat on kuitenkin laadittava heinäkuun loppuun mennessä.
Nilkkapanta pitää rattijuopon kurissa
Vankilan sijasta panta jalkaan ja elintavat nuhteettomiksi. Elämä jatkuu lähes normaalina. Siinä uusi mahdollisuus esimerkiksi rattijuopumuksesta tai omaisuusrikoksesta tuomitulle. Uuden rangaistustavan pää on avattu muun muassa Keski-Pohjanmaalla.
Moni nuori työtön uupuu byrokratian rattaisiin
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet kokevat jäävänsä hataran avun varaan erilaisissa sosiaali- ja työvoimapalveluissa. Monimutkaiset ja byrokraattiset palvelut uhkaavat syrjäyttää joukon lopullisesti. Sähköisiä palveluita on tarjolla runsaasti, mutta henkilökohtaisia tapaamisia yhä harvemmin. Tällaisia tuloksia saatiin Kokkolassa ja Jyväskylässä nuorille työttömille tehdyssä tutkimuksessa.
Sisäliikuntapaikoista edelleen pulaa Kokkolassa
Kokkolan koulusalien ja liikuntahallien vakiovuorojen haku on käynnissä kesäkuun alkuun saakka. Osalle hakijoista ei kuitenkaan pystytä osoittamaan paikkaa liikuntaharrastukselle.
Ilmaista apua energia-aprikointiin
Puu,öljy, sähkö, kalliolämpö, aurinkoenergia? Omakotiasukas joutuu pähkäilemään yhä useammin, kuinka huushollinsä lämmittää. Nyt apua alkaa löytyä jo maakunnalliseltakin tasolta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.