Keskusta arvelee, ettei Suomi pysty estämään euron kriisirahaston toimintaa kuten kaupankäyntiä jälkimarkkinoilla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo, että Suomi suostui periaatteessa jälkimarkkinaoperaatioihin  jo viime syksynä. Myöhemmin on luovuttu yksimielisyydestä.

- Keväällä Suomi Urpilaisen ollessa kokouksessa luopui yksimielisyysvaatimuksesta. Näin ollen tie on auki siihen, että jatkossa enemmistöllä pystytään päättämään vaikka jälkimarkkinaoperaatioihin osallistumisesta ilman, että sitä pienet jäsenmaat yksin pystyvät torppaamaan.

Tiilikaisen mukaan tämän jälkeen on vaara, että Suomen vastuut eurokriisin hoidosta kasvavat. Jälkimarkkinoilta ei liene myöskään saatavissa lainoille mitään vakuuksia.

Määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen edellyttää, että Euroopan keskuspankki ja EU:n komissio arvioivat euron olevan niin vakavasti uhattuna, että kyseessä on hätätila.

Tiilikaisen mukaan eduskunnan suuren valiokunnan kuulemat asiantuntijat  tulkitsivat, että hätätilasta voidaan puhua.

- Tässä on nyt ollut kaksi vuotta hätätila päällä.

Soini: "EU-veneestä tappi irti"

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan Suomen pitää kieltäytyä menemästä mukaan jälkimarkkinaoperaatioihin.

- Italia ja Espanja, joilla on kova intressi tähän, kertovat koko ajan - ja tuntuu olevan Olli Rehnkin heidän kaiuttimenaan - että näin voidaan menetellä. Hallituksen ja Kataisen on yksiselitteisesti sanottava, että Suomi ei ole tähän suostunut.

Soinin mukaan Suomi voi kieltäytyä toiminnasta, joka on EU:n perussopimuksen vastaista.

- Suomi kun iloittaa, että me emme maksa, niin silloin on EU-veneestä tappi irti.

Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti huippukokouksen jälkeen, että Suomi sai yhdessä Hollannin kanssa torjuttua kriisirahaston toiminnan jälkimarkkinoilla. Lehdistö varsinkin Espanjassa ja Italiassa havahtui ihmettelemään Suomen linjausta alkuviikosta. Pääministerin kanslia tiedotti tiistaina, että Suomi ei tule hyväksymään jälkimarkkinaoperaatioita, koska kokemukset ovat osoittaneet, etteivät ne ole tehokkaita, ja koska kriisirahastojen resurssit ovat rajalliset.