Keskustan johtaja Sipilä ei tiedä tarkkaan omaisuutensa arvoa
Onnistunut yrityskauppa teki Juha Sipilästä miljonäärin.
Myös miljonäärinä tunnettu Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo, ettei hän tiedä tarkalleen omaisuutensa ja sijoitustensa arvoa. Ylen TV1:n Ykkösaamussa Sipilä sanoi kuitenkin, että omaisuus on kuitenkin samaa luokkaa kuin takavuosien yrityskaupasta hänelle jäänyt summa.
Sipilä sai vuonna 1996 yrityksensä myynnistä nykyrahassa noin 16 miljoonaa euroa, mistä hän maksoi verot. Sipilä vahvisti, että Helsingin Sanomien arvio noin 10 miljoonan euron omaisuudesta on oikea.
Sipilä kertoo aloittaneensa pääomansa kerääminen jo nuorena lukiolaisena rakennustöissä.
- Sitten tehtiin omakotitalo 1980-luvun puolivälissä Kiiminkiin. Nuukasti kun sen itse teki, siitä jäi pääomia yritystoimintaan.
Tämän jälkeen hän perusti kännyköiden tukiasemiin osia tehneen yrityksen.
- Yrityksen tarina on hyvin perinteinen. Tiukoissa oloissa aloitettiin. Välillä oli 1 706 markaa tilillä ja miljoonan edestä maksamattomia laskuja. Kysyttiin luottamusta pankista ja pankki luotti.
Yritys ponkaisi menestykseen tuotteella, jota ei ollut siihen aikaan vielä muualla.
- Tehtiin komponetti ensimmäisiin gsm-tukiasemiin. Silloin kasvettiin nopeasti 7 hengestä 700 hengen yritykseksi.
Sipilä sanoo, että yritys kasvoi pian yksityishenkilön hartioille liian kovaksi ja hän myi sen amerikkalaiselle ostajalle.
Ison yritysmyynnin jälkeen Sipilä on ollut mukana useissa muissa yrityksissä. Lisäksi hän on harrastanut myös hyväntekeväisyyttä säätiönsä kautta. Säätiö on muun muassa tukenut ylivelkaantuneita.
Tuoreimmat aiheesta: Politiikka
Ilmastopaneeli: Päästökauppaan uutta potkua, uusiutuvan energian tuet käyvät kalliiksi
Eturivin ilmasto- ja energiatutkijat vaativat EU:lta ripeitä päätöksiä päästökaupan pelastamiseksi. Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan päästöoikeuden alhainen hinta ei enää ohjaa teollisuutta lainkaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Päästöjä leikataan nyt EU:ssa uusiutuvan energian tuilla, mikä on kallista veronmaksajille.
Vasemmistoliitto yrittää tosissaan paluuta europarlamenttiin
Ehdolle lähtee muun muassa liikenneministeri Merja Kyllönen.
Suomi katsoo itään: Selvitys paljastaa, minne valtionjohto matkustaa
Kauppasuhteet ja YK korostuvat Suomen poliittisen johdon matkustelussa, kertovat Yle Uutisten kokoamat tiedot. Presidentit ja pääministerit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana viettäneet eniten aikaa Venäjällä, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
Keskisuomalainen: KT:n Jalonen luopuisi kuntaliitosten suoja-ajasta
Viiden vuoden irtisanomissuoja ja uusista liitoksista tuleva jatkoaika ei ole Markku Jalosen mielestä tätä päivää.
Hallitus antaa esityksen lisäbudjetista eduskunnalle
Lisäbudjettiehdotuksessa esitetään lisätukea muun muassa telakka- ja meriteollisuudelle ja asuntotuotannolle. Myös suurpetojen vahinkojen korjaamiseen ehdotetaan runsaan kolmen miljoonan euron lisäystä.
Soininvaara: SDP ja kokoomus sabotoivat toisiaan
Soininvaaran mukaan hallitus ei ole niin hyvä, että sitä kannattaisi pitää pystyssä hinnalla millä hyvänsä.
EU-johtajat haluavat lopettaa verokikkailun - Katainen yllättyi nopeista tuloksista
EU-maiden johtajat ovat etsineet Brysselissä keinoja puuttua yritysten lailliseen veronkiertoon. EU-maiden mukaan lakeja pitää kiristää, ettei laillinen veronkierto enää olisi mahdollista. Unionin jäsenmailta jää saamatta arvioiden mukaan tuhat miljardia euroa joka vuosi veronkierron takia.
Urpilainen kävi Schäublen puheilla Saksassa
Suomi hakee jälleen yhteistä EU-linjaa Saksan kanssa niin veronkierron torjumisessa kuin pankkiunionin rakentamisessakin.
"Vähemmän salailua, enemmän tietoa vaihtoehdoista EU-kriisin hoidossa"
Maan johtavat perustuslain ja talouden asiantuntijat löysivät paljon huomautettavaa EU-kriisin hoidosta niin meillä kuin koko Euroopan unionissa keskiviikkona järjestetyssä kuulemisessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta peräsi lisää avoimuutta ja vaihtoehtojen esittämistä. Professorien mukaan perustuslakia on koeteltu pitkin kriisin hoitoa.
Lähes kaikki mepit haluavat jatkaa
Nykyisistä europarlamentaarikoista vain Satu Hassi (vihr.) ja Riikka Pakarinen (kesk.) eivät aio olla käytettävissä vuoden kuluttua pidettävissä eurovaaleissa. Pakarinen harkitsee ehdokkuutta eduskuntavaaleissa.
