Keskustele: Sijoitetaanko erityistä tukea tarvitsevat oppilaat omiin pienryhmiin?
Oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden vanhemmat pelkäävät lapsen eristäytyvän pienryhmässä ikätovereistaan. Osa vanhemmista pitää kuitenkin pienryhmäopetusta lapsen oppimisen kannalta hyvänä ratkaisuna. Sijoitetaanko erityistä tukea tarvitsevat oppilaat omiin pienryhmiinsä peruskoulussa?
Esimerkiksi Joensuussa otetaan käyttöön lähikouluperiaate, minkä myötä osa pienryhmissä koulua käyneistä lapsista siirtyy uuteen kouluun ja yhteisopetukseen yhdeksännen luokan alkaessa.
Vanhemmat ovat nyt huolissaan lastensa koulumenestyksestä. Jos numerot laskevat peruskoulun viimeisellä luokalla, vaikeutuu jatko-opintoihin hakeminen.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Purjevene ajalta jolloin oli vielä yksilöllisyyttä
Joensuulainen Petri Laitinen tottui jo vauvana vesilläoloon ukin paatissa. Laitisen nykyinen vene kunnioittaa vanhoja perinteitä, sillä se on tehty vanhojen piirrustusten mukaan.
Järvipelastajat etsivät vaikka koiran kanssa
Joensuun järvipelastajien kesä on jo täydessä vauhdissa. Uusi, laajempi toiminta-alue tarkoittaa sitä, että pelastajat saavat opetella uusia vesiä. Perinteiseen tapaan ensimmäiset pelastustehtävät on jo tehty, apua tarvitaan heti jäiden lähdettyä. Kadonneita etsitään vesiltä vaikka koiran kanssa.
Metsäkonekuljetuksessa kova ylikuorma - poliisi puuttui
Keskikarjalainen yrittäjä kuljetti kuorma-autollaan metsäkonetta Joensuussa. Poliisin tekemässä punnituksessa paljastui vaarallisen suuri ylikuorma.
Kiukkuiset metsot ja äreät kottaraiset lintujen kauhugalleriassa
Otavalta on ilmestynyt suomeksi kuvakirja, joka on kovakantinen versio Alfred Hitchkockin vuoden 1963 kauhuelokuvasta "Linnut". Alkuteos on Mel Whiten kirjoittama ja National Geographicin julkaisema. Angry Birds: Ärhäkät linnut -kirjan värikäs siivekkäiden kauhugalleria on osa suomalaisen Rovion maailmanvalloitusta.
Mari Laukkanen harjoittelee kohti olympialaisia
Enon Kisapoikia edustava ampumahiihtäjä Mari Laukkanen harjoittelee jo tiukasti uutta kautta varten. Viime kaudella parhaimmillaan ampumahiihdon maailmancupissa 10. sijalle hiihtänyt Laukkanen valmistautuu olympiavuoteen pääosin tutuin menetelmin. Korkealla sijaitseva Sotshi vaatii korkeanpaikan leirien tarkaa suunnittelua.
Vanhalle kaivokselle saatiin ravintolayrittäjä - elämyspuisto vielä ilman
Outokumpulaisen matkailualueen tyhjilleen jääneet neljä ravintolaa ovat saaneet yrittäjän. Sen sijaan koko perheen elämyspuistolle ei ole vielä löytynyt vetäjää.
Kala kuuluu ruokapöytään Pielisen rannalla
Me suomalaiset herkuttelemme lohella ja muikuilla, ranskalaisten herkkua puolestaan on paistettu hauki. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet Vuonislahden Herranniemen keittiössä hääräävät naiset. Naisilla on kalaruokien suhteen yksi muistisääntö, kala ei odota pöydässä ruokailijoita vaan ruokailijat odottavat kalaa.
Oma koti kullan kallis on kauhein paikka Pohjois-Karjalassa?
Ylen poliisilta pyytämän selvityksen mukaan Pohjois-Karjalan poliisilaitosta työllistävät kaikkien eniten kotihälytykset. Maakunnan poliisilta kului kotihälytysten hoitoon viime vuonna työtunnit yhteenlaskettuna kaikkiaan 91 vuorokautta. Listalla toisena ovat häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta.
Väärennetty Mersu narahti itärajalla - venäläismies epäiltynä
Epäilty väärennysrikos on paljastunut Niiralan rajatarkastusasemalla Tohmajärvellä. Henkilöauton valmistenumero, tyyppikilpi ja rekisterikilvet oli vaihdettu.
Deeren työntekijät jäivät taas kotiin - henkilöstöpolitiikka riepoo
Metsäkonetehdas John Deeren Joensuun tehtaan työntekijät eivät ole saapuneet perjantaina työpaikalle. Pääluottamusmies kritisoi yhtiön henkilöstöpolitiikkaa.

Kommentoi aihetta
(5 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
tuloksia syntyy
Ilmoita asiattomasta kommentistaErityistukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat oman pienryhmänsä, mutta opettajien pitää olla päteviä erityisopettajia. Pienryhmissä voidaan ottaa huomioon liikuntavammaisen kuntoutus kaiken muun opetuksen oheessa. Kun kuntoutus siirtyy pelkästään koulupäivien ulkopuolelle, niin kuntoutus jääpi saamatta jo monimutkaisten kuljetusten takia. Ne lapset, jotka eivät muuten seuraa opetusta, täytyy sijoittaa normaali luokkaan aluksi. Jos ei sitten onnistu, täytyy yrittää selvittää syy, joka aiheuttaa ongelman. Onko näkö tai kuulo normaali tai saako lapsi ruokaa kotonaan? Maanantai päivän nälkäiset lapset pitäisi jo opella herätyskellot soida.
Huolestunut
Ilmoita asiattomasta kommentistaKysymys on pelkästään rahan säästämisestä ajattelematta seurauksia. Pienryhmä on "kallis", kun yhdellä opella on "vain" kymmenen erityisoppilasta ja erityisope saa hieman parempaa palkkaa-puhdasta kikkailua pienen rahasäästön vuoksi. Tosi "viisasta" siirtää viimeiseksi vuodeksi oppilas pois pienryhmästä??? Tässä on moraalinen kysymys! Tätä hommaa perustellaan myös silllä, että pienryhmä syrjäyttää oppilaansa ja olemalla muiden mukana sosiialistuu ja pääsee muiden mukaan. Haluaisitko olla:
-yksin muiden joukossa (erityisopp. yleisryhmässä) vai
-yksi muiden joukossa (erit.op. pienryhmässä)
TANTAT HOI!
tuloksia syntyy
Ilmoita asiattomasta kommentistaErtyisopettajalle pitäisi päästä ne oppilaat joita normaaliluokassa haukutaan. Ei kukaan halua olla aina huonompi ja kuunnella toisten oppilaiden halveksuntaa. Asenteet ovat kovat kun joku on erlainen kuin toiset. Minä kärsin edelleen siitä, että jouduin suureen lukkaan suomenkielisten kanssa. Olin ainut ruotsinkielinen luokallani. Eipä kukaan selitellyt mitä opetus sisälsi, mutta haukuttiin joka lähtöön. Olin suomalainen en maahanmuuttaja enkä pakolainen!
aili
Ilmoita asiattomasta kommentistaOpetan ammatillisella perusasteella ja olen huomannut, että pienissä erityisryhmissä opiskelleet ja ammattikoulussakin erityisryhmässä jatkavat ovat huomattavasti motivoituneempia ja tasapainoisempia ja iloisempia ja sosiaalisempia kuin ns. integroidut erityisopiskelijat. Pienryhmä ei eristä vaan edistää lapsen ja nuoren kehitystä optimaalisesti. Myös tulokset ovat selvästi parempia kuin ns. integroiduilla erityisopiskelijoilla. Ongelma taitaa vaan usein olla siinä, että joidenkin vanhempien on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että heidän lapsensa tarvitsee erityistä tukea selviytyäkseen opinnoistaan. Eli ihmisarvo on kiinni suorituskyvystä ja opintomenestyksestä ja tutkinnoista. Eihän se niin ole. Veikko Lavi aikanaan kiteytti ihmisarvon hienosti sanoihin "jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen ihminen on tärkeä".
katjusha
Ilmoita asiattomasta kommentistaAikuisopiskelussakin pienryhmätyöskentely auttaa ujompia ja heikompia. Yhdessä oivallettuna vaikeakin asia voidaan keskustelussa saada hahmottumaan. ja näillä ns. heikoilla on usein aivan huikeita kommentteja käytännön asioista, joiden takana on kapulakielinen teoria, Osa ryhmää avaa kapulakielen, osa vetää sen ihan arjen tasolle ja osa kokoaa ja esittää tulokset.
Hyvässä ryhmähengessä. Jos joku kokee esiintymisen piinallisena, kaveri on vieressä apuna.