Suora linja |

Keskustele: Terveydenhuollon päivystyksiä uudistetaan - onko suurempi aluekoko parempi?

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen päivystykset halutaan entistä laajempien alueiden järjestettäväksi. Sosiaalipäivystyksen sekä perus- ja erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämisvastuu tulee keskittää koko maassa noin 12-15 alueelliselle toimijalle, ehdottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportissaan. Mitä mieltä olet uudistuksesta?

Hoitaja tietokoneen äärellä.
Kuva: Yle

Uudet, laajemmat päivystysyksiköt tulisivat alueellisten toimijoiden hoidettaviksi. Syynä uudelleenjärjestelylle on potilasmäärien ja päivystyspyyntöjen kasvu sekä hoivatarpeen lisääntyminen tulevaisuudessa.

"Erityisen ongelmallista on kokeneiden ja laaja-alaisten yleislääketieteen erikoislääkäreiden puute päivystyspoliklinikoilta sekä järjestelmästä kokonaisuudessaan", todetaan THL:n raportissa.

Samalla päivystystoiminnan rinnalle kehitetään ikääntyvien omatoimista selviytymistä tukeva kotihoidon malli. Sen puitteissa siirretään voimavaroja erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin.

Mitä mieltä olet uudistuksesta? Ovatko suuremmat yksiköt parempia hoitamaan potilaiden tarpeita?

Kommentoi aihetta (8 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • satunnainen ohikulkija

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tämä on taas yksi niitä oman työpöydän takana jossain kammiossa tehtyjä suunnitelmia. Kammiossa on paksut seinät eikä ikkunaa, joten sieltä ei näe arkitodellisuuteen.

    Jos päivystyspaikat keskitetään, se tarkoittaa päivystyspaikkojen siirtymistä kauas asukkaista. Se tarkoittaa, että matka-aika pitenee - joissain tapauksessa se voi tarkoittaa, että perille ei ehdi ajoissa, mutta joka tapauksessa se tarkoittaa suurempaa rasitusta sairaalle ihmiselle.

    Edellisen lisäksi se tarkoittaa, että ihmisillä pitäisi olla suuret määrät rahaa matkakustannuksiin. Kaikilla ei ole omaa autoa tai kahta perheen käytössä, julkiset kulkevat huonosti, eivät ollenkaan tai sairas ei voi käyttää niitä. Matkakustannukset paikkakunnilta toisille ovat kymmeniä euroja, usein yli satakin euroa, yhteen suuntaan. Vaikka se ei kaikille ole ongelma, paljon sairastaville, opiskelijoille, varusmiehille, työharjoittelussa oleville, työttömille ja pienten lasten perheille se on.

    On selvää, että matkakustannusten takia lasten ilmainen terveydenhoitokin voi jäädä jatkossa käyttämättä. Ei ihmisillä ole varaa antaa noin suurten summien lojua kelassa kuukausia Uudistus siis vahvistaisi eriarvoisuutta.

    (Kelan matkakorvausuudistuskin näyttää ennemminkin hidastaneen korvausten saamista. Taksikortit ovat paikoin kuukausia myöhässä aiemmista vuosista.)

    Uudistuksissa pitää ottaa huomioon kokonaisuus, se, miten arkitodellisuus toimii. Muuten mikä tahansa uudistus aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä-

  • veksi

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ei tämä ole hyvä asia, sillä nyt minunkin asuinkunnassani on lääkäripäivystys 50:n kilometrin päässä.

    Jos on erittäin kiireellinen tapaus, niin kyllä sillä matkalla ehtii tapahtua mitä vain.

    Kun lähin ambulanssikin voi olla useiden kymmenien kilometrien päässä.

    Mutta kun asun haja-asutusalueella, niin eipä nyky herrat päättäjät sitä ymmärrä minkälaista elämä on tällaisilla alueilla.

    Heillähän, kun asuvat suuremmissa asutuskeskuksissa, on nämäkin palvelut lähellä.

  • pohtija

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    mitä isompi piste niin sitä varmemmin koko päivystys sakkaa ja vähävaivaiset odottavat tuntikaupalla ja saavat huonon ja pikaisen palvelun, oli sitä henkilökuntaa sitten miten paljon vaan, ei ole kuitenkaan tarpeeksi. monien pienten päivystyspisteiden potilaat ovat seurausta tavallisen päivävastaanoton heikosta saatavuudesta eli ns. ylivuotopotilaita. tämä siksi ettei pienen vaivan vuoksi pienen vaivan vuoksi lääkäriin pääse. päivystysvastaanotto kompensoi nykyisellään huonoa päiväsajan vastaanottoresurssia mutta sekin etu hävitetään keräämällä liikaa oikeasti sairaita samaan sumppuun ja perässä hiihtävät pienet vaivaiset. mutta kun raha.

  • helikopterilla lähipalveluiden luokse

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    No jos helikopterien hinta halpenee jotta kansalaiset pääsevät nopeasti 150 km päähän ensiapuun tarvittaessa. Ja kauppaan 200 km päähän ym. Postiin 400 km päähän. Pankkiin 700 km päähän. Taksit on nähtävästi korvattava helikoptereilla, sitten voidaan tapella helikopterijonossa aamuyöllä.

    Kyllä on Suomessa sitten tyhmiä kansanedustajia, eiköhän se julkisen puolen ideologinen vihaaminen ole jo vanhanaikaista. Helikopterivaiheen jälkeen kun vielä tuhotaan palveluja, sitten pitää olla jo ääntä nopeampi hävittäjä jotta pääsee 2000 km päähän mammuttiensiapuun.

  • koolla ei oo välii

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    tuota paremmuutta voisi vähän avata: 1) parempia potilaalle - asiantuntevampi henkilöstö ja nopeampi ja ystävällisempi palvelu 2) parempia työntekijöille - viihtyisämpi työympäristö, miellyttävämpi työ, joustavammat työajat ja työnkuormitus ja parempi palkkaus VAI 3) parempi julkishallinnolle - alueellinen työnantajamonopoli ja halvempi hinta?

    Enemmän kuin yksikön koosta paremmuus ja toimivuus riippuvat siihen annetuista resursseista ja halusta kehittää noita kohtien 1 ja 2 paremmuuksia...

  • reino

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kaikki riippuu olennaisesti siitä, että hoidetaanko palvelut julkisen palvelujen toimesta vai muutoin. Jos rahojen kääriminen ja voittojen maksimoiminen on se tärkein toiminta-ajatus, niin sääli kaikkia maaseudun asukkaiden ja vähätuloisten asiakkaiden kannalta.

  • omatoiminen terveys tärkeä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Nykyihmisten omatoimiseen ja vastuulliseen terveydenhoitoon tulisi satsata huomattavasti lisää panoksia. Nyt keskustelua käydään lähinnä jo "valmiiksi" itsensä huonoilla elämäntavoilla sairauteen ajaneiden ryhmästä joka valitettavasti on erittäin laaja. Nuoremmille tulee korostaa jo peruskoulusta alkaen oikeiden terveellisten elämäntapojen tärkeys suorastaan välttämättömyys. Varhaisnuoruudesta alkaen neuvoiloissa ja sitten kouluterveydenhuollossa tulisi ehdottomasti puuttua esim liikapainoon ja vastuuttaa vanhemmat ja sitä kautta lapset elämään terveellisesti. Tämä nykytilanne pidetään jo "saavutettuna etuna" jolloin yksilöiltä ei itseltään edellytetä terveydenhuollosta annettuja ohjeita siis eletään "tietoisesti" vasten omaa terveyttä ja edellytetään että yhteiskunta on velvollinen hoitamaan kaikki kustannukset jotka itse aiheuttaa. Tähän systeemiin on saatava muutos sillä yhteiskunnan varat eivät riitä nykymenolla tähän "velvoitteeseen". Kuntaliitoksetkin pystyttäisiin suurelta osin välttämään jos ihmiset itse todella hoitaisivat oman terveytensä hyvillä elämäntavoilla. Suomessa on sellainen tilanne että n 30 % kansasta kuluttaa terveysmenojen kautta valtaosan koko järjestelmän kustannuksista. Tämä pitää oikaista niin pystymme pitämään kuntamme nykyisellään.

  • Vaihdan alaa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Liian suuret yksiköt eivät toimi

    Terveydenhuoltoalalla tulee tapahtumaan henkilökato, jos suunnitelmat jättiyksiköistä toteutetaan. Kukaan ei viihdy sellaisissa. Nykyiselläänkin ollaan monien tahojen puristuksessa. Ihmistenhoitohallit ja tehtaat tästä enää puuttuivatkin.

Tuoreimmat aiheesta: Suora linja

Pääuutiset

Ukraina

Jopa viisi separatistia surmattu Slovjanskissa

Ukrainan erikoisjoukot.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä