Suomessa on koettu 2000-luvullta lukuisia kriisejä kouluammuskeluista myrskytuhoihin. Vaikka kriitisitilanteiden varalle voi luoda suunnitelmia, ne tulevat lähes aina yllättäen. Valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri on huolissaan muun muassa Suomen varautumisesta terrori-iskuihin meriliikenteessä ja matkustajalentoliikenteessä.

- Näillä alueilla meillä on paljon tekemistä, eikä viranomaisyhteistyö ole läheskään sillä tasolla kuin pitäisi, Visuri sanoo.

Rutiini puuttuu

Visurin mukaan poliisilla, pelastuslaitoksella ja lääkintähenkilökunnalla on poikkeustilanteissa vahva rutiini, jonka varassa toimia. Sen sijaan kuntien johdolle ja muulle ylemmän tason hallinnolle kriisit ovat lähes aina uusia tilanteita, joista ei ole aiempaa kokemusta.

- Tässä tarvittaisiin poikkihallinnollista yhteistyötä, jota ei ole saatu rutiinitasolle. Meillä on varauduttu hyvin sotilaallisiin kriiseihin, mutta arkipäivän pikku onnettomuuksien ja sotilaallisen kriisin kaltaisen poikkeustilan väliin jää suuri harmaa alue, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Jos jotain sattuu, pelissä on Suomen ja Suomen viranomaisten maine.

Kansainvälisiä valmiuksia parannettava

Visurin mukaan Suomessa on herättävä pohtimaan kriiseihin varautumista nykyistä kansainvälisemmin. Esimerkiksi EU-yhteistyön vaatimukset kasvavat koko ajan. Visuri on varma siitä, että vakavan kriisin sattuessa Suomen kansainvälinen yhteistyö ei toimi niin hyvin kuin pitäisi.

- Tässäkin ongelmana on se, miten toimintamallit saataisiin rutiinitasolle. Suomen valtioneuvostossakin kohtalaisen pieni joukko tietää, kuinka toimia kriisissä ja luoda nopeasti tarvittavat kansainväliset yhteydet. Terroristi-iskun kaltaisessa tilanteessa kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa.

Visurin mukaan Suomessa on puutteelliset valmiudet käsitellä ja mahdollisesti ottaa vastaan esimerkiksi kansainvälisiä avuntarjouksia. Viime kädessä vastuu kriisivalmiudesta on hallituksella.

- Järjestelmän pitää pysyä toimintakykyisenä silloinkin, kun normaalista johtamisesta joudutaan hyppäämään kriisijohtamiseen. Siinä tulee yleensä epäonnistumisia, mutta niihinkin pitää olla lääkkeet. Kriisivalmiudessa on kyse siitä, että yllätyksetkin kestetään, Visuri summaa.