Tehyn mukaan työnantajien pitäisi panostaa kielikoulutuksen lisäksi myös maahanmuuttajien perehdyttämiseen ja koko työyhteisön monikulttuurisuuskoulutukseen.

Raquel Torres on yksi paristakymmenestä filippiiniläisestä sairaanhoitajasta, jotka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rekrytoi töihin. Aluksi he kävivät yhdeksän kuukauden kielikurssin Filippiineillä. Kieliopinnot jatkuvat Suomessa ja samalla he suorittivat ammattikorkeakoulussa suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon. Nyt Torres työskentelee leikkaussalihoitajana.

- Vaikka kieli on eri, toimenpide on sama. Korvaleikkaus täällä Korvaklinikalla tehdään melkein samanlailla. Ainoastaan instrumentin nimi on eri, Torres toteaa.

Maahanmuuttajahoitajien ongelmat yleisiä

Tehyn maanantaina julkaiseman selvityksen mukaan maahanmuuttajahoitajat kohtaavat monenlaisia ongelmia. Ulkomaisten tutkintojen hyväksyttäminen on vaikeaa ja yli neljännes kyselyyn vastanneista ilmoitti kokeeneensa työpaikallaan syrjintää. Tehyn kansainvälisten asioiden päällikön Sari Koivuniemen mukaan suurimman ongelman muodostaa kuitenkin puutteellinen suomen kielen opetus.

Ensimmäiset kuusi kuukautta oli tosi vaikeaa minulle

- Raguel Torres

- Vastuuta kielen opetuksesta ei oikeastaan ole. Työnantajat pallottelevat asiaa, että se ei kuulu meille. Tehyn näkemyksen mukaan kieli on työväline. Silloin työantajilla on vastuu kielenopetuksesta ja sen järjestämisestä. Sitä on tällä hetkellä aivan liian vähän.

Suorat rekrytoinnit vielä harvinaisia

Suorat hoitajarekrytoinnit ulkomailta ovat vielä harvinaisia, mutta hoitajapulan pahetessa katseet suunnataan ulkomaille. Tehy julkaisi vastaavan selvityksen seitsemän vuotta sitten ja samat ongelmat vaivaat edelleen työyhteisöjä. Työnantajat eivät huomioi riittävästi monikulttuurisuutta.

- Seuraavan tänne tulevan ryhmän pitää oppia kaikki. Ei riitä vain, että osaa kieltä. Pitää tuntea kulttuuria, miten suomalaiset tekevät työtä ja ruokaa. On tiedettävä kaikki Suomesta. Ensimmäiset kuusi kuukautta oli tosi vaikeaa minulle, Torres kertoo.