Kulttuuri

Kielletty, salailtu, katsottu – Tähtien sota -elokuva heijastaa Kiinan poliittista ilmapiiriä

Tähtien sota -elokuvaa on kohdeltu vuosien mittaan ristiriitaisesti. Samalla elokuva on kertonut siitä, milloin Kiinassa voi tehdä fantasiaa, milloin ei.

Kuva elokuvasta Tähtien sota: Imperiumin vastaisku.
Kuva elokuvasta Tähtien sota: Imperiumin vastaisku. Kuva: Lucas Film Ltd

Vuonna 1980 Kiinassa elettiin jännittäviä ja salaperäisiä hetkiä. Paikalliset viranomaiset onnistuivat hankkimaan kopion tuolloin maailman suosituimpiiin elokuviin kuuluvasta Tähtien sodasta. Se esitettiin pikkuruisessa teatterissa taiteilija Song Feidengille. Kyse ei suinkaan ollut taiteilijan viihdyttämisestä, vaan jostakin ihan muusta.

Itse asiassa Song oli ensimmäisiä kiinalaisia, jotka näkivät Tähtien sodan. Heti ilmestymisestään lähtien kommunistihallinnon vihaama elokuva oli jättiläismaassa sensuurin tiukoissa kourissa.

Song pistettiin muokkaamaan elokuva perinteiseksi kiinalaiseksi sarjakuvaksi, lianhuanhuaksi, jonka tarkoituksena oli kertoa tieteen kehittymisestä muualla maailmassa ja Kiinassa.

– Ideana oli näyttää sen hetken huipputiedettä ja popularisoida sitä sarjakuvan muotoon, Song muistelee. Hän työskenteli tuolloin valtion omistamassa kustantamossa.

Song Feidengin piirtämä Tähtien Sota -sarjakuva.
Song Feidengin piirtämän Tähtien sota -sarjakuvan kansi. Kuva: Song Feideng

Kiinalaisesta, kommunistihallinnon ohjeistamasta Tähtien sota -versiosta tulikin varsin omaperäinen, kylmän sodan tuntoja heijasteleva teos. X-wing-taistelualukset korvattiin neuvostoliittolaisilla raketeilla sekä suihkuhävittäjillä. Luke Skywalker puettiin kosmonautin asuun, kun taas kapinallisjohtajat kuvattiin länsimaalaisina liikemiehinä. Darth Vaderia näytettiin triceratop-dinosaurusten vierellä.

Punaiseen aatteeseen ei fantasia kuulu

Song Feidengin piirtämä Tähtien Sota -sarjakuva.
Kuva: Song Feideng
Kiinalainen Tähtien sota -sarjakuva ja suhtautuminen tieteeseen tai tieteiskirjallisuuteen heijastelivat maan poliittiista ilmapiiriä ja sinä tapahtuvia muutoksia. Julma kulttuurivallankumous, jossa taiteiden ja tieteiden merkitys korvattiin kommunistisen puolueen palvonnalla, oli päättynyt muutama vuosi aiemmin. Maan tieteellinen tutkimus oli heikoissa kantimissa, koska älymystö ja tiedemiehet oli lähetetty maaseudulle kuokkimaan peltoja.

Vielä vuonna 1977 kommunistisen puolueen tiedotuskanava People's Daily -lehti sivalsi juuri ilmestynyttä Tähtien sota -elokuvaa. Lehden mukaan amerikkalaisten tyytymättömyys todellisuuteen on pakottanut heidät etsimään lohtua fantasiamaailmoista.

Song Feidengin piirtämä Tähtien Sota -sarjakuva.
Kuva: Song Feideng

Seuraavana vuonna ääni kellossa kuitenkin muuttui. Kiinankin oli pakko ryhtyä kehittymään ja avaamaan suljettuja oviaan. Maassa julkaistiin ripeässä tahdissa tieteiskirjallisuutta ja spekulatiivista fiktiota.

Kuten scifissä yleensäkin, myös Kiinalaisissa scifi-tarinoissa oli kuvitelmia erilaisista yhteiskunnallisista järjestelmistä. Joissakin tuotoksissa jopa haaveiltiin maailmasta ilman kommunismia, ja tämä oli tietenkin liikaa maan poliitikoille ja viranomaisiile. Scifi joutui jälleen useiksi vuosiksi pannaan.

Scifistä tulee taas hyväksyttyä

Vuonna 1985 scifi sai taas synninpäästön. Tähtien sota esitettiin amerikkalaisten elokuvien filmifestivaalilla ensimmäisen kerran julkisesti miljoonille kiinalaisille. 80-luvun lopulla sitä näyttivät monet paikallistelevisiokanavat ja piraattikopiot vaihtoivat omistajaa.

Alkuperäinen Tähtien sota -trilogia ei kuitenkaan edellä mainituista syistä koskaan synnyttänyt Kiinassa laajaa fanikulttuuria tai -pohjaa, ja useimmat kiinalaiset ovat tutustuneet elokuvasarjaan vasta vuosituhannen vaihteessa syntyneiden uusien osien myötä.  

Star Wars: The Force Awakens -elokuvaa näytetään parhaillaan Kiiinassa, mutta se ei ole ole saavuttanut yhtä valtaisaa suosiota kuten Euroopassa ja USA:ssa.

Star Wars -elokuvan ensi-ilta Pekingissä tammikuussa 2016.
The Force Awakens -elokuvan ensi-ilta Pekingissä tammikuussa 2016. Kuva: Fred Dufour / AFP

Viestejä vieraille kulttuureille

Kiina on maailman toiseksi suurin talous, ja siellä on myös maailman toiseksi suurimmat elokuvamarkkinat. Tämä tietenkin kiinnostaa Hollywoodia. Mutta kuten parikymmentä vuotta sitten, kaikki ei edelleenkään suju mutkattomasti. 

Kiinassa on esimerkiksi ollut selviä merkkejä siitä, ettei "vieraille" kulttuureille haluta antaa maassa liikaa jalansijaa. Vuonna 2011 elokuvan, radion ja television toimintaa valvova ministeriö julkaisi käskykirjelmän, jossa se kehotti välttämään elokuvia, joissa on fantasiaa, aikamatkailua ja muita outoja juonia.

Äskettäin Kiinan presidentti Xi Jinping pyysi taiteilijoita hylkäämään "lapsellisen, tunteikkaan viihteen" ja sen sijaan tekemään taidetta, jossa on "todellisuuspohjaista kuvastoa, jotta ihmiset tietäisivät, mitä arvostaa ja ylistää."

Song Feideng ja Tähtien Sota -sarjakuva-albumi.
Song Feideng ja Tähtien Sota -sarjakuva-albumi. Kuva: Reuters

"Älä vastusta kommunistista puoluetta" 

Song Feidengin uusimmissa töissä liikutaan näiden kahden maiseman välissä. Niissä näkyy kevyesti pukeutuneita naisia, joilla on kuitenkin poliittinen viesti kerrottavanaan. 

Kuva, jossa on lähes alaston nainen, symboloi Etelä-Kiinan meren kauneutta. Taustalla näkyvä perinteinen kiinalainen laiva taas kertoo, että alue on kuulunut Kiinalle muinaisista ajoista lähtien. Tällä taas viitataan Kiinan ja sen naapurimaiden Japanin ja Etelä-Korean kitkeriin aluekiistoihin.

– Niin kauan kuin et vastusta valtiota tai kommunistista puoluetta, sinulla ei ole mitään hätää ja voit piirtää tai maalata mitä haluat, Song summaa.

Song Feidengin piirtämä Tähtien Sota -sarjakuva.
Kuva: Song Feideng
  

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä