Pienenä poikana tuli tehtyä kaikkea, mitä ei olisi saanut. Vanhemmat asettivat kieltoja ja rajoituksia. Aina piti inttää vastaan ja tehdä päinvastoin kuin oli käsketty.

Haluaisin ajatella, että asiat muuttuisivat iän myötä. Olen ainakin itse saanut jonkin verran järkeä päähän ja ymmärrän, että kieltoja ja sääntöjä on välillä ihan hyvä olla.

Hieman huvittuneena olenkin seurannut Lahden matkustajasatamaan asetetuista pyöräilyrajoituksista seurannutta porua. Polkea kun ei enää voi ympäri satamaa miten haluaa.

Munamankelilla ei ole asiaa läpi kesän makasiinien edessä olevalle pelastustielle. Tapahtumien aikaan kieltoaluetta laajennetaan ja toivotaan, että ihmiset eivät hurjastele väkijoukon läpi.

Tällainen ei tietenkään käy kaikkein pirtaan. SIIS MITÄ, pyörällä ei saa enää tulla satamaan!

Herneet on vedetty niin syvään nenään, ettei henkeä saada. Äkkipikaisimmat ovat ehtineet jo perustaa en-pyöräile-Lahden-satamassa-ryhmän Facebookiin.

Kuten nykyään on tapana sanoa, NYT LAHTI OIKEESTI!

Jos hetken kielloista purnaavat miettisivät, mitä oikein vastustavat. Eikö muka sujuva liikkuminen kaikilla kulkuvälineillä satamassa ole hyvä asia?

Kävin hiljattain jututtamassa ihmisiä satamassa tästä paljon puhuttavasta ongelmasta. Suurin osa tuntui pitävän rajoituksia hyvänä ratkaisuna ja toivoi lähinnä huomaavaisuutta kaikilta satamassa liikkuvilta.

Kuten yleensäkin, joukkoon mahtuu muutama mätä omena. Eräskin pyöräilijä tiesi suu vaahdossa kertoa, että pelastustielle asetetut kiellot ovat laittomia.

Mitä sitten vaikka olisivatkin? Eikö hyvää kieltoa voi noudattaa, vaikka se on laiton?

Ja kaikille pyöräilijöille tiedoksi. Satamassa on mietitty myös teitä ihan omalla tiellä. Se kulkee siellä makasiinien takana.

Ei luulisi olevan hurja vaiva koukata sitä kautta tai vaikka taluttaa pyörää satama-alueella. Samalla voi ihailla kaunista maisemaa paremmin.