Etelä-Karjala |

Kilpailueläinlääkäri valvoo hevosten kuntoa radalla ja varikkoalueella

Yleisimpiä raveissa huomattavia vammoja ovat ontumiset ja hiertymät. Eläinlääkäri turvaa myös sen, että onnettomuuden tapahtuessa ensiapu on lähellä.

Kilpailueläinlääkäri ja avustaja seuraavat radalla lämmittelyssä olevia hevosia varikon kaarteessa.
Kilpailueläinlääkäri Pekka Jäntti ja avustaja Anssi Muhonen seuraavat radalla lämmittelyssä olevia hevosia varikon kaarteessa. Kuva: YLE / Suvi Simpanen

Kilpailueläinlääkärin työ raveissa on pääasiassa ennaltaehkäisevää. Tarkoituksena on ettei raveihin osallistuisi sairaita hevosia.

- Minä seuraan avustajan kanssa hevosten lämmittelyä radalla, varikkotyöskentelyä ja varsinaisia lähtöjä, kertoo kilpailueläinlääkäri Pekka Jäntti.

Tänä päivänä omistajat ja ohjastajat ovat jo hyvin valveutuneita. Sairaita hevosia nähdään harvoin kilpailuissa. Usein omistajat itse tulevat sanomaan ennen starttia jos hevosessa on jotain vialla. Ontumavaivat ovat yleisimpiä.

Raveissa eläinlääkäri ei valvo yksin hevosten hyvinvointia. Hänellä on mukana avustajia, ketkä valvovat tallialueella hevosten valjastuksia. Varusteiden tarkkaillulla pyritään korjaamaan laittomat varusteet ja väärät valjastukset. Valvovia silmäpareja löytyy myös tuomaritornista ja radalta. Lähdön järjestäjät, selostaja ja kilpailutuomarit seuraavat myös hevosten käyttäytymistä radalla.

Doping-näytteitä otetaan kaikissa raveissa

Dopingia esiintyy vähän, silti näytteitä otetaan säännöllisesti joka raveissa. Tiedolla siitä että näytteitä otetaan on tärkeä osa ennaltaehkäisyä. Raveissa kaikki ohjastajat ja hevosen omistajat tietävät, että uhka joutua testattavaksi on olemassa.

Doping-kokeisiin joutuvat hevoset voidaan valita arvonnalla. Joskus muut syyt vaikuttavat siihen että hevonen valitaan testeihin. Eläinlääkärin avustajalla on merkittävä rooli doping-näytteen otossa.

- Avustaja lähtee sauraamaan hevosta heti sen radalta poistumisen jälkeen. Hevonen viedään erilliseen doping-karsinaan ja tunnin sisään pyritään saamaan virtsanäyte hevosesta. Aina virtsanäytettä ei saada. Tämän takia hevosesta otetaan aina myös verinäyte, Pekka Jäntti kertoo.

Eläinlääkärin avustaja Anssi Muhonen kuvailee näytteen otto tilannetta haasteelliseksi. Hevosen edustajan kanssa pyritään juttelemaan rauhallisesti doping-karsinassa. Karsina on hevoselle usein uusi ja outo. Hevonen saa olla karsinassa vapaasti ja se yriteään saada rentoutumaan kilpailun jälkeen. Avustaja seuraa hevosta karsinassa muovilla peitetyn haavin kanssa.

- Tammat jännittävät usein enemmän vieraan ihmisen läsnäoloa ja arkovat usein virtsaamista. Oreilta ja ruunilta näyte on helpompi saada.

Jos raveissa tapahtuu onnettomuuksia, eläinlääkärille kuuluu ensiavun anto hevosille. Isoihin toimenpiteisiin ei raviolosuhteissa ole mahdollisuutta, mutta välttämättömin ensiapu on lähellä.

Lähteet:
YLE Etelä-Karjala / Suvi Simpanen, Sirkka Haverinen

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä